Nykymaailmassa Gerhart Hauptmann on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Gerhart Hauptmann on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua joko historiallisen merkityksensä, nykyaikaiseen yhteiskuntaan tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Kun tutkimme Gerhart Hauptmann:n eri puolia, on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja ulottuvuus jokapäiväisessä elämässämme. Tämän artikkelin avulla pyrimme syventymään Gerhart Hauptmann:n merkitykseen ja relevanssiin, analysoimalla sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamalla kattavan näkökulman tähän kiehtovaan aiheeseen.
Gerhart Hauptmann | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. marraskuuta 1862 Obersalzbrunn |
Kuollut | 6. kesäkuuta 1946 (83 vuotta) Agnetendorf, nyk. Jagniątków |
Kirjailija | |
Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
www.gerhart-hauptmann-gesellschaft.de | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Gerhart Hauptmann (15. marraskuuta 1862 Sleesian Obersalzbrunn – 6. kesäkuuta 1946 Agnetendorf, nyk. Jagniątków) oli saksalainen kirjailija, joka syntyi silloisessa Preussissa nykyisen Puolan alueella. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1912.
Hän opiskeli ensin Breslaun taideakatemiassa kuvanveistoa, ja siirtyi sieltä Jenan yliopistoon ja edelleen Roomaan ja Berliiniin. Italiassa ollessaan hän päätti hylätä kuvanveiston ja ryhtyä kirjailijaksi. Häntä pidetään saksalaisen naturalismin perustajana. Vuonna 1889 julkaistu esikoisnäytelmä Vor Sonnenaufgang (Ennen päivänkoittoa) aiheutti skandaalin, mutta teki Hauptmannista kuuluisan. Näytelmässä kuvataan alkoholistiperhettä, jossa juominen siirtyy perintönä lapsille. Se oli realistinen kuvaus ajan sosiaalisista ongelmista ja ennakoi saksalaisessa draamassa vallinneen retorisen ja tyylitellyn kauden loppumista.
Vuonna 1892 ilmestynyt Hauptmannin näytelmä Kankurit vakiinnutti hänen asemansa. Hänen tyyliinsä kuuluneet pateettiset ja synkät dialogit ja riipaisevat ihmiskohtalot olivat keskeisesti esillä. Roolihenkilöt ovat sleesialaisia kutojia, jotka aloittavat vuonna 1844 kapinan, koska pelkäävät kutomakoneiden vievän heiltä ammatin. Ilmestymisaikanaan näytelmä oli rakenteeltaan uudenlainen, sillä yksikään roolihenkilö ei nouse siinä pääosaan, vaan koko kankurijoukko toimii yhdessä. Kankurit ja vuonna 1911 ilmestynyt näytelmä Rotat luetaan Hauptmannin pääteoksiksi, ja niillä oli suuri osuus hänen saamaansa Nobelin kirjallisuuspalkintoon. Hän laajensi seuraavissa näytelmissä aihepiiriään historiallisiin aiheisiin, symboliikkaan ja nietscheläisvaikutteisiin teoksiin. 1930-luvulla Hauptmann julkaisi useita porvariston elämää kuvaavia teoksia.
|
|