Gini-kerroin

Tämän päivän artikkelissa puhumme Gini-kerroin:stä. Tämä on aihe, joka on viime vuosina noussut suureksi merkitykseksi ja joka on herättänyt kiinnostuksen monissa ihmisissä. Gini-kerroin on aihe, joka kattaa monenlaisia ​​näkökohtia ja jota voidaan soveltaa elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Gini-kerroin:n eri puolia sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan. Lisäksi analysoimme kuinka Gini-kerroin on kehittynyt ajan myötä ja mitkä ovat tämän aiheen tulevaisuuden näkymät. Älä jää paitsi!

Maailman maat Gini-kertoimen mukaan. Data vuosilta 1990–2020.
  Yli 50
  30–35
  45–50
  Alle 30
  40–45
  Ei tietoa
  35–40

Gini-kertoimella voidaan mitata matemaattisesti tietyn jakauman epätasaisuutta. Yleisimmin Gini-kerrointa käytetään kuvaamaan tuloerojen suuruutta. Kertoimen kehitti italialainen tilastotieteilijä Corrado Gini vuonna 1912.

Gini-kerroin tulonjaon tasa-arvoisuuden mittana

Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Se kuvaa tuloeroja keskitetysti. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 1: täydellisen tasaisessa tulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 1, jolloin yksi henkilö saa kaiken tulon. Toisin sanoen, mitä suurempi arvo, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-arvo voidaan esittää myös prosentteina eli lukuarvo sadalla kerrottuna, jolloin raja-arvot ovat vastaavasti 0 ja 100.

Tulonjakokuvauksissa käytetään yleisesti menetelmää, jossa tulonsaajat järjestetään tulojen suuruuden mukaan nousevaan järjestykseen ja lasketaan sitten kunkin desiilin tai kvintiilin osuudet tulojen kokonaissummasta. Vertaamalla keskenään tuotannontekijätulojen jakaumaa ja käytettävissä olevien tulojen jakaumaa saadaan käsitys tulojen uudelleenjaon vaikutuksista.

Tuloerojen kuvauksessa joudutaan ottamaan kantaa myös siihen vertaillaanko kotitalouksien vai yksittäisten henkilöiden välistä tulonjakoa. Kummassakin on puolensa. Yleensä yksilön toimeentulo määräytyy koko kotitalouden taloudesta, mutta toisaalta tilastoissa suuren kotitalouden henkilöt saavat vähemmän painoarvoa kuin esimerkiksi yhden hengen kotitalouden henkilö. Tulojen jakautuminen kotitalouden sisällä voi vaihdella, mikä tuo haastetta tutkimiseen.

Gini-kertoimia eri maista

15 matalinta

Maa Gini-kerroin (0–100) Vuosi
 Slovakia 23,2 2019
 Valko-Venäjä 24,4 2020
 Slovenia 24,4 2019
 Armenia 25,2 2020
 Tšekki 25,3 2019
 Ukraina 25,6 2020
 Moldova 26,0 2019
 Yhdistyneet arabiemiraatit 26,0 2018
 Islanti 26,1 2017
 Azerbaidžan 26,6 2005
 Belgia 27,2 2019
 Algeria 27,6 2011
 Suomi 27,7 2019
 Norja 27,7 2019
 Tanska 27,7 2019

15 korkeinta

Maa Gini-kerroin (0–100) Vuosi
 Etelä-Afrikka 63,0 2014
 Namibia 59,1 2015
 Suriname 57,9 1999
 Sambia 57,1 2015
 Keski-Afrikan tasavalta 56,2 2008
 Swazimaa 54,6 2016
 Kolumbia 54,2 2020
 Mosambik 54,0 2014
 Belize 53,3 1999
 Botswana 53,3 2015
 Angola 51,3 2018
 Saint Lucia 51,2 2016
 Zimbabwe 50,3 2019
 Panama 49,8 2019
 Costa Rica 49,3 2020

Lähde:

Gini-kerroin yhteiskunnan tasa-arvoisuuden mittana

Gini-kerrointa voidaan käyttää myös yhteiskunnan tasa-arvoisuuden mittaamiseen. Kerrointa voidaan soveltaa muun muassa seuraaviin muuttujiin:

  • Mahdollisuudet koulutukseen (education)
  • Mahdollisuudet elämässä (opportunity)
  • Mahdollisuudet liikkumiseen tuloluokkien välillä (income mobility)

Matemaattisesti

Graafinen esitys Lorenz-käyrästä havainnollistaen Gini-kerrointa. x-akseli on kotitalouksien suhteellinen osuus siten että kotitaloudet on järjestetty tulojensa mukaan suuruusjärjestykseen. y-akseli on vastaavien kotitalouksien osuus kaikista tuloista. y = x käyrä kuvastaa tilannetta, jossa kaikki kotitaloudet ansaitsevat yhtä paljon. L(x) käyrä kuvastaa tilannetta jossa kotitalouksien tulot vaihtelevat.

Gini-kerroin mittaa todennäköisyysjakauman hajontaa. Gini-kerroin kuvastaa jakauman eriarvoisuutta.

() kuvastaa arvojen todennäköisyysmassaa siten että , ja . Tällöin on kertymäfunktio mitattavalle suureelle .

Piirretään laatikko ja sen sisään käyrät (suora viiva) ja . Gini-kerroin

,

missä on käyrän ja käyrän väliin jäävä pinta-ala, ja on käyrän alle jäävä pinta-ala

Huom. koska käyrä rajoittaa näiden kummankin pinta-alan yksikköneliön sisällä.

Tämän seurauksena tarkoittaa samanarvoisten alkioiden jakautumaa (jolloin käyrä seuraa käyrää ). tarkoittaa täysin eriarvoista käyrää.

Tapauksessa jossa kaikki tulot ovat kasautuneet jakauman kärkeen: , kun ja .

Laskenta

Jatkuvan muuttujan funktiolle

Koska , saadaan

.

Diskreetille todennäköisyysjakaumalle

Diskreetille todennäköisyysjakaumalle , missä , ja , Gini-kerroin saadaan määritettyä seuraavasti:

missä

ja

.

Lähteet

  1. a b Gini-kerroin on tuloerojen mittari HS.fi. 28.5.2014. Viitattu 15.2.2016.
  2. Gini index data.worldbank.org. Viitattu 22.12.2022.

Aiheesta muualla