Glückstadt
Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Glückstadt, joka on herättänyt suurta kiinnostusta tänään. Glückstadt on aihe, joka vaikuttaa kaikenikäisiin ja -taustaisiin ihmisiin, koska sen merkitys ylittää kulttuuriset ja maantieteelliset esteet. On tärkeää ymmärtää Glückstadt:n merkitys nykyisessä yhteiskunnassamme ja kuinka se voi vaikuttaa elämämme eri puoliin. Tämän artikkelin aikana tutkimme Glückstadt:een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia tavoitteenaan tarjota täydellinen ja objektiivinen analyysi tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
| Glückstadt | |
|---|---|
 Glückstadtin merellistä kaupunkikuvaa. |
|
 vaakuna |
|
  Glückstadt |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Schleswig-Holstein |
| Piirikunta | Steinburg |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 22,76 km² |
| Korkeus | 2 m |
| Väkiluku | 11 478 (2 011) |
| – Väestötiheys | 504 as./km² |
Glückstadt (tansk. Lykstad) on kaupunki Hampurin metropolialueella Schleswig-Holsteinin osavaltion eteläosassa Saksassa. Se sijaitsee Elben pohjoisrannalla 16 kilometriä lounaaseen Itzehoen kaupungista.
Historia ja nähtävyyksiä
Glückstadtin eli ”onnen kaupungin” perusti Kristian IV vuonna 1617 vastapainoksi kasvavalle Hampurille. Kuningas alkoi houkutella kaupunkiin asukkaita lupauksella uskonnonvapaudesta. Ensimmäiset asukkaat olivat Hollannista paenneita sefardijuutalaisia ja reformisteja. Talouselämä alkoi kehittyä 1640-luvulla. Glückstadt menetti 1700-luvun kuluessa kauppakaupungin asemaansa Hampurille ja Altonalle ja alkoi kehittyä sotilas- ja hallintokaupungiksi. Toisen maailmansodan jälkeen pakolaisten muutto kaksinkertaisti kaupungin asukasluvun.
Glückstadtin sataman vanhat talorivistöt ovat suojelukohteita. Nykyisen sataman alueella oli vuosina 1630–1710 Kristian IV:n rakennuttama linna, joka kuitenkin purettiin ränsistymisen vuoksi. Glückstadtin kirkko (Die Glückstädter Kirche) rakennettiin 1618–1623 ja se edustaa renessanssin ja varhaisbarokin ylimenokautta. Vanhankaupungin pohjoisreunalla Venuskummulla (Venusberg) sijaitsee vesitorni, johon on rakennettu näköalaravintola. Keskustan koillispuolella avautuu laaja puistoalue, Stadtpark.
Vuonna 1632 valmistuneessa Brockdorff-Palais’ssa sijaitsee Detlefsen-Museum, jossa esitellään Glückstadtin historiaa ja elämänmenoa noin vuodesta 1700 alkaen. Museo itsessään on eräs kaupungin vanhimpia säilyneitä rakennuksia.
Liikenne
Glückstadtin rautatieasema sijaitsee Marschbahn-radan varrella. Kaupungista on junayhteys Hampuriin Elmshornin kautta. Lossiyhteys Wischhafeniin (Elbfähre Glückstadt–Wischhafen) kuljettaa vuosittain satoja tuhansia ajoneuvoja. Glückstadtin halki kulkee valtatie B 431 (Bundesstraße 431) ja kaupunki sijaitsee maisemateiden Deutsche Fährstraße, Grüne Küstenstraße sekä Elberadweg varrella. Moottoritie A 23 kulkee kaupungin läheisyydessä.
Muuta
Glückstadtin paikallislehti on Norddeutsche Rundschau. Lehti jatkaa vuonna 1740 perustetun Glückstädter Fortunan perinteitä.
Suomessakin aikoinaan kierrellyt muusikko Conrad Greve oli syntyään glückstadtilaisia.
Lähteet
Viitteet
- ↑ Bevölkerung der Gemeinden in Schleswig-Holstein am 31.12.2011 (pdf) 19.7.2012. Hampurin ja Schleswig-Holsteinin tilastotoimisto. Viitattu 18.10.2021. (saksaksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Glückstadt Wikimedia Commonsissa
