Gneissi
Gneissi on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime vuosikymmeninä. Rikas ja monipuolinen historia Gneissi on kiinnittänyt niin akateemikkojen, tutkijoiden, asiantuntijoiden kuin harrastajien huomion. Gneissi on jättänyt syvän jäljen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti eri näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Gneissi:een, tavoitteenamme tarjota täydellisempi käsitys tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Gneissi on yleinen metamorfinen kivilaji, joka on tyypillisesti keski- tai karkearakeinen, ja jossa on koostumusraitaisuutena ilmenevä suuntaus. Gneissi-nimitystä käytetään erityisesti maasälpä–kvartsi-pitoisista kivistä, mutta mineraalikoostumus ei ole olennainen osa gneissin määritelmää. Gneissiä syntyy korkean asteen (korkean lämpötilan) aluemetamorfoosissa.
Kun graniitti metamorfoituu paineen alaisena, siitä tulee graniittigneissiä. Graniitti ja gneissi muodostuvat samoista mineraaleista: niissä on maasälpää, kiillettä ja kvartsia. Väriltään se on joko harmaa tai punertava, joskus myös melkein musta.
Gneissejä voidaan myös nimetä mineraalikoostumuksensa mukaan, esimerkiksi kiillegneissi, joka sisältää hyvin runsaasti kiillettä. Kiillegneissin väri vaihtelee mustasta harmaaseen. Kiilteestä johtuen rakenne on usein liuskeinen. Magmakivistä syntyneistä gneisseistä käytetään myös nimitystä ortogneissi, sedimenttikivistä syntyneitä kutsutaan nimellä paragneissi. Seoskiviin eli migmatiitteihin kuuluvan suonigneissin tunnistaa kerrosmaisesti vuorottelevista vaaleista ja tummista raidoista.
Suomen maakuntakivistä gneissi on Keski-Pohjanmaan maakuntakivi.
Gneissiä käytetään rakennuskivenä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c Geologia.fi: Gneissit
- ↑ a b Neuendorf, Klaus K. E., ym.: Glossary of geology, s. 275. Alexandria, Va.: American Geological Institute, 2005. ISBN 978-0-922152-76-6.
- ↑ Keski-Pohjanmaa www.gtk.fi. Arkistoitu 22.5.2018. Viitattu 21.5.2018.