Grönlannin kieli

Grönlannin kieli:n aihe on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena pitkään. Alkuperäistään nykypäivään Grönlannin kieli on herättänyt ihmisten huomion eri aloilta joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttaneen vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti roolia, joka Grönlannin kieli:llä on ollut ajan mittaan, sekä sen merkitystä nykyään. Sen alkuperästä sen kehitykseen tutkimme, kuinka Grönlannin kieli on vaikuttanut eri elämänalueisiin ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Yksityiskohtaisen analyysin ja kriittisen näkökulman avulla pyrimme valaisemaan Grönlannin kieli:n tärkeimpiä näkökohtia ja tarjoamaan näin lukijalle syvemmän ymmärryksen tästä kiehtovasta aiheesta.

Grönlanti
Kielen puhuma-alue
Kielen puhuma-alue
Oma nimi kalaallisut
Muu nimi kalaallisut, grönlannineskimo, inuit
Tiedot
Alue Grönlanti Grönlanti
Tanska Tanska
Virallinen kieli Grönlanti Grönlanti
Puhujia noin 54 000
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Oqaasileriffik
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta eskimo-aleuttilaiset kielet
Kieliryhmä eskimokielet
inuiittikielet
Kielikoodit
ISO 639-1 kl
ISO 639-2 kal
ISO 639-3 kal
Puhuttua grönlantia

Grönlanti (omakielinen nimi kalaallisut) on kieli, jota puhutaan Grönlannissa. Se kuuluu eskimo-aleuttilaisen kielikunnan eskimokielten ryhmään ja tämän inuittikielten alaryhmään.

Kieli jakautuu kolmeen päämurteeseen: pohjoiseen, läntiseen ja itäiseen. Läntistä grönlantia, murteista puhutuinta, jota kutsutaan nimellä kalaallisut, käytetään Grönlannin virallisena kielenä. Pohjoista murretta, inuktunia puhutaan Qaanaaqin (Thule) ympäristössä ja se on lähimpänä Kanadan inuktitutia. Grönlantia puhuu noin 54 000 ihmistä eli sillä on puhujia enemmän kuin kaikilla muilla eskimo-aleuttilaisilla kielillä yhteensä. Glottolog sijoittaa länsigrönlannin uhanalaisten kielten joukkoon mutta Ethnologue katsoo sen kuuluvat parhaiten turvassa olevaan kieliryhmään, institutionalisoituihin kieliin

Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan grönlanniksi vuonna 1900.

Vuonna 2009 voimaan tulleen itsehallintolain mukaan grönlanti on Grönlannin ainoa virallinen kieli.

Äännerakenne

Vokaalit

Grönlannin länsimurteen vokaalikaavio

Grönlannin eskimo-aleuttilaisille kielille tyypillinen vokaalijärjestelmä sisältää kolme vokaalia: /a/, /i/ ja /u/. Ainoa diftongi on /ai/, joka esiintyy vain sanan lopussa. Ennen uvulaarikonsonanttia /q ʁ/ /i/ ääntyy ja /u/ ääntyy . /a/ takaistuu :ksi samassa ympäristössä. /i/ pyöristyy :ksi ennen labiaaleja. /u/ edistyy :ksi koronaalien välissä.

/i/:n ja /u/:n allofoninen väljistyminen osoitetaan oikeinkirjoituksessa; esimerkiksi /ui/, 'aviomies', ääntyy , ja siitä johdettu /uiqarpuq/, 'hänellä on aviomies', ääntyy ja kirjoitetaan ⟨ueqarpoq⟩.

Konsonantit

Labiaalit Alveolaarit Palataalit Velaarit Uvulaarit
Klusiilit p ⟨p⟩ t ⟨t⟩ k ⟨k⟩ q ⟨q⟩
Frikatiivit v ⟨v⟩ s ⟨s⟩ (ʃ) ɣ ⟨g⟩ ʁ ⟨r⟩
Nasaalit m ⟨m⟩ n ⟨n⟩ ŋ ⟨ng⟩ ɴ ⟨rn⟩
Likvidat l ⟨l⟩ ~ ɬ ⟨ll⟩ ʀ ⟨r⟩
Puolivokaalit j ⟨j⟩

/ʃ/ esiintyy ainoastaan joissakin murteissa ja ääntyy muuten /s/:nä. /t/ ääntyy ennen vokaalia /i/. Soinnillisia klusiileja ei ole; tanskalaisten lainasanojen ⟨b d g⟩ pidetään oikeinkirjoituksessa sellaisinaan mutta äännetään soinnittomina.

Muut resonantit kuin nasaalit menettävät soinnillisuutensa geminaatoina. Geminaattaklusiilit ääntyvät hyvin vahvasti. Grönlannissa saattaakin olla meneillään äänteenmuutos kohti implossiiveja.lähde?

Fonotaksi

Grönlannin tavun rakenne on (K)(V)V(K), jossa K on konsonantti, V on vokaali ja V on kaksoisvokaali tai sananloppuinen /ai/. Omaperäiset sanat voivat alkaa ainoastaan vokaalilla tai konsonanteilla /p t k q s m n/; loppua ne taas voivat konsonantteihin /p t k q/ tai harvoin /n/. Konsonanttiklustereita esiintyy ainoastaan sanansisäisesti tavurajan yli; tällöin kaikki konsonanttiklusterin konsonantit ovat soinnittomia nasaaleja lukuun ottamatta.

Kielioppi

Grönlanti on polysynteettinen kieli. Yhdyssanoja ei juurikaan ole, vaan ilmaukset rakennetaan erilaisten johdinten avulla. Kielessä on kaksi produktiivista sanaluokkaa: substantiivit ja verbit. Kumpikin niistä jakautuu transitiiviseen ja intransitiiviseen luokkaan.lähde?

Substantiivit

Substantiiveilla on kaksi lukua: yksikkö ja monikko. Toisin kuin inuktitutissa, länsigönlannissa duaalia ei ole. Monikon nominatiivin pääte on -t, mutta monikon tunnus vaihtelee sijan mukaan. Sijamuotoja on kahdeksan: absolutiivi, ergatiivi (jolla on myös genetiivin funktio), ekvatiivi, instrumentaali, lokatiivi, allatiivi, ablatiivi ja prolatiivi. Transitiivisilla substantiiveilla on possesiivinen taivutus.lähde?

Verbit

Verbien pakolliset taivutuskategoriat ovat modus sekä subjekti- ja objektikongruenssi. Verbeillä on kahdeksan tapaluokkaa, joista edes indikatiivi ei ole nollamerkitty. Päälauseissa esiintyvät modukset ovat indikatiivi, imperatiivi ja optatiivi. Pelkästään sivulauseissa näistä esiintyvät partisipiaali, konditionaali, kausatiivi ja kontemporatiivi. Sivulauseidenkin moduksilla on kuitenkin persoonataivutus, joten niitä pidetään finiittisinä verbimuotoina eikä esim. konverbeinä. Partisipiaalimodus esiintyy relatiivi- ja komplementtilauseissa. Koska grönlannissa ei ole adjektiivien sanaluokkaa, vastaavat eurooppalaisten kielten substantiivia määrittäviä adjektiiveja partisipiaalimuotoiset verbit. Kontemporatiivi esiintyy päälauseen kanssa samaan aikaan tapahtuvissa adverbiaalilauseissa, kun taas kausatiivi esiintyy päälausetta edeltävissä adverbiaalilauseissa. Konditionaali esiintyy hypoteettisissa adverbiaalilauseissa.

Kolmen normaalin persoonan lisäksi sivulauseiden moduksista on neljäs reflektiivinen persoona, joka viittaa päälauseen subjektiin.

Syntaksi

Grönlannin tunnusmerkitön sanajärjestys on SOV.

Hypoteettiset kielisukulaisuudet

Tanskalainen kielitieteilijä Rasmus Rask on esittänyt, että grönlannin kieli on sukua uralilaisille kielille, mitä ei ole kuitenkaan kyetty todistamaan. Kielen agglutinatiivinen rakenne ja sanahahmot vain ovat samantapaisia kuin esim. Suomessa.lähde?

Kielinäyte

»Inuit tamarmik inunngorput nammineersinnaassuseqarlutik assigiimmillu ataqqinassuseqarlutillu pisinnaatitaaffeqarlutik. Solaqassusermik tarnillu nalunngissusianik pilersugaapput, imminnullu iliorfigeqatigiittariaqaraluarput qatanngutigiittut peqatigiinnerup anersaavani.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla)

Lähteet

  1. Did you know Kalaallisut is vulnerable? Endangered Languages. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
  2. www.oqaasileriffik.gl Oqaasileriffik. Viitattu 08.01.2013.
  3. Greenlandic Ethnologue. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
  4. Glottolog 4.4 - Kalaallisut glottolog.org. Viitattu 2.12.2021.
  5. Greenlandic | Ethnologue Free Ethnologue (Free All). Viitattu 15.6.2023. (englanniksi)
  6. ScriptSource - Greenlandic written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 2.12.2021.
  7. Eskimo, Greenlander in Greenland 2021. Joshua Project. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
  8. Act on Greenland Self-Government (pdf) 2009. Naalakkersuisut. Arkistoitu 11.12.2021. Viitattu 2.12.2021. (englanniksi)
  9. Fortescue, Michael:: Basic Structures and Processes in West Greenlandic (PDF) (Collins, Dirmid R. F.: Arctic Languages: An Awakening) 1990. Pariisi: UNESCO. Viitattu 7.8.2018. (englanniksi)
  10. Bjørnum, Stig: Grønlandsk grammatik. Nuuk: Atuagkat, 2003. ISBN 978-87-90133-14-6. (tanskaksi)
  11. Hagerup, Asger: A Phonological Analysis of Vowel Allophony in West Greenlandic. 2011, NTNU. (englanniksi)
  12. Rischel, Jørgen: Topics in West Greenlandic Phonology. Kööpenhamina: Akademisk Forlag, 1974. ISBN 87-500-1438-2. (englanniksi)
  13. Rischel, Jørgen. Grønlandsk sprog. Den Store Danske Encyklopædi Vol. 8, Gyldendal (tanskaksi)
  14. Fortescue, Michael: West Greenlandic. Routledge, 1984. ISBN 0-7099-1069-X. (englanniksi)
  15. Sadock, Jerrold: Noun incorporation in Greenlandic: A case of syntactic word-formation. Language, 1980, 57. vsk, nro 2, s. 300–319. doi:10.1353/lan.1980.0036. JSTOR 413758. (englanniksi)
  16. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Aiheesta muualla

Wikipedia
Wikipedia
Grönlanninkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja