Grönlannin vaakuna

Grönlannin vaakuna-teema on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen ajan myötä. Ilmestymisestään lähtien Grönlannin vaakuna on ollut keskustelujen, keskustelujen ja lukuisten tutkimusten kohteena. Sen merkitys ulottuu eri aloille, sillä se vaikuttaa yhteiskuntaan, talouteen, teknologiaan ja moniin muihin alueisiin. Grönlannin vaakuna on aihe, joka on kehittynyt ja sopeutunut yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin muutoksiin ja pysynyt aina julkisen huomion eturintamassa. Tässä artikkelissa tutkimme Grönlannin vaakuna:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa.

Grönlannin vaakuna

Grönlannin vaakuna on Grönlannin tunnus lipun ohella. Vaakuna on sininen kilpi, jossa on jääkarhu vasemmalla kyljellä. Tunnus sijoitettiin vuonna 1666 Tanskan vaakunaan merkiksi siitä, että Grönlanti kuuluu Tanskalle, ja se löytyy yhä Tanskan kuningasperheen vaakunasta. Jääkarhu seisoi aluksi neljällä jalalla, mutta vuonna 1819 se muutettiin kahdelle jalalle.

Vaakunan versio, jota Grönlannin hallitus nykyisin käyttää, on grönlantilaisen taiteilija Jens Rosingin käsialaa ja otettiin käyttöön 1. toukokuuta 1989 Grönlannin valtiopäivillä. Jääkarhu edustaa Grönlannin eläimistöä ja sininen väri kuvaa Atlanttia ja Pohjoista jäämerta, joissa saari sijaitsee. Vastoin heraldisia perinteitä jääkarhu nostaa vasenta käpäläänsä oikean sijasta, sillä inuiittien kansantarun mukaan jääkarhut ovat vasenkätisiä.

Lähteet

  1. Greenlander Flag World Atlas. Viitattu 10.7.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.