Gustave Flaubert on aihe, joka on kiinnittänyt monien huomion vuosien varrella. Sukupolvien yli ulottuvalla vaikutuksella Gustave Flaubert on ollut keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena useilla alueilla. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Gustave Flaubert kiehtoo edelleen niin asiantuntijoita kuin harrastajiakin. Tässä artikkelissa tutkimme Gustave Flaubert:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta merkityksestä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla yritämme ymmärtää paremmin Gustave Flaubert:n vaikutusta elämäämme ja edelleen.
Gustave Flaubert | |
---|---|
Flaubert noin vuonna 1865. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. joulukuuta 1821 Rouen, Ranska |
Kuollut | 8. toukokuuta 1880 (58 vuotta) Canteleu, Ranska |
Kansalaisuus | ranskalainen |
Ammatti | kirjailija, näytelmäkirjailija |
Kirjailija | |
Kirjallinen suuntaus | realismi |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Gustave Flaubert (12. joulukuuta 1821 Rouen – 8. toukokuuta 1880 Croisset) oli ranskalainen realistisen suunnan kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti vuonna 1857 ilmestyneestä romaanista Madame Bovary (suom. Rouva Bovary, 1994).
Flaubert syntyi lääkäriperheeseen. Hän aloitti lakiopinnot Pariisissa vuonna 1841, mutta jätti opinnot epilepsiaksi epäiltyjen terveysongelmien vuoksi ja keskittyi kirjoittamiseen.
Kirjoittajana Flaubert oli hidas ja pikkutarkka. Vuonna 1856 hän julkaisi viisi vuotta työstämänsä pääteoksensa Rouva Bovary. Romaanista tuli nopeasti tunnettu. Se poiki siveettömyydestä oikeusjutun, jonka Flaubert kuitenkin voitti, ja teoksen painaminen sallittiin.
1860-luvulta alkaen Flaubert oli tunnettu kirjoittaja ja intellektuelli. Hänen lähipiiriinsä kuuluivat useat realismin ja naturalismin suuret nimet, kuten Émile Zola, George Sand ja venäläinen Ivan Turgenev, joka ajoittain asui Flaubertin luona. 1870-luvulla hän edesauttoi Guy de Maupassantin uraa. Flaubert oli perusluonteeltaan melankolinen, ja hänen taipumuksensa perfektionismiin kirjoittamisessa teki elämästä entistä vaikeampaa.
Flaubertin tuotanto on realistista, todellisuuden viileään havainnointiin perustuvaa, romantisointia ja kantaaottavuutta kaihtavaa. Hänen tunnetuin teoksensa Rouva Bovary luetaan maailmankirjallisuuden klassikoihin. Se kertoo Emma Bovarysta, jonka romanttinen kirjallisuus on saanut pauloihinsa. Hän päätyy naimisiin tavanomaisen, porvarillisen lääkärin kanssa, eikä elämä vastaa romanttisia haavekuvia. Emma päätyy pettämään miestään seikkailijan kanssa, ja ajautuu yhä uusiin pettymyksiin. Kirja kuvaa ranskalaista maaseutumiljöötä erittäin pikkutarkasti.
Rouva Bovary syntyi tavoitteesta kirjoittaa mahdollisimman tyhjänpäiväisestä aiheesta ja henkilöstä. Se on usein nähty romanttisen haihattelun satiirina. Kirjan valmistuttua Flaubert kuitenkin totesi: ”minä itse olen rouva Bovary”, mikä viittaa aiheen yleismaailmallisuuteen: ihmisen ylisuuret haaveet on tuomittu raukeamaan.
|