Haaparannan kunta
Tässä artikkelissa tutkimme Haaparannan kunta:n jännittävää maailmaa ja kaikkia sitä ympäröiviä puolia. Sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen uppoudumme tämän erittäin tärkeän aiheen syvälliseen analyysiin. Tuoreiden tutkimusten, asiantuntijoiden haastattelujen ja konkreettisten esimerkkien avulla syvennämme sen eri ulottuvuuksia ymmärtääksemme sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Haaparannan kunta on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena vuosien ajan, ja on tärkeää ymmärtää sen merkitys nykyisessä tilanteessa. Käsittelemme kaikkia näkökohtia, jotka tekevät Haaparannan kunta:stä yksityiskohtaisen tutkimisen arvoisen aiheen sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen merkityksellisyyteen tieteen alalla. Liity meille tälle löytö- ja oppimismatkalle!
| Haaparannan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Norrbottenin lääni |
| Maakunta | Norrbotten |
| Keskustaajama | Haaparanta |
| Kuntakoodi | 2583 |
| Pinta-ala () | |
| – Maa | 920,89 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) () | 9 601 |
| – Väestötiheys | 10,4 as./km² |
Haaparannan kunta (ruots. Haparanda kommun) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Norrbotteniin. Kunnan keskustaajama on Haaparanta.
Kunnan maapinta-ala on 920,89 neliökilometriä (31.12.2019) ja asukasluku 9 601 henkeä (31.12.2020).
Kunnassa sijaitsee Haaparannan saariston kansallispuisto.
Vuonna 2007 kunnassa oli 22,18 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Suomen kieli kunnassa
Suomen kieli on Ruotsin virallinen vähemmistökieli ja Haaparannan kunta kuuluu erityiseen suomen kielen hallintoalueeseen. Tämän johdosta kunnan kanssa on mahdollista asioida suomeksi ja saada muun muassa lasten- ja vanhustenhoitoa suomen kielellä.
Kunnan väestöstä noin 52,0 % on ulkomaalaistaustaisia, mikä on toiseksi eniten koko Ruotsissa Botkyrkan kunnan jälkeen. Ensimmäisen, toisen tai kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisia Haaparannalla asuu 7 584 henkeä.
Kuntajaon kehitys
Alatornion pitäjä perustettiin vuoden 1340 tienoilla erottamalla se Luulajan pitäjästä. Pitäjän nimenä oli tuolloin Tornio, ja se käsitti myös nykyisin Suomelle kuuluvia alueita. Vuonna 1482 Tornion pitäjästä erotettiin Ylitornion pitäjä aluksi Särkilax-nimisenä. Vuonna 1620 se sai nimekseen Ylitornio (ruots. Övertorneå) ja jäljelle jäänyt osa pitäjää sai nimen Alatornio (ruots. Nedertorneå). Vuonna 1621 pitäjän keskustasta perustettiin Tornion kaupunki, jolle perustettiin oma kaupunkiseurakunta. Karungin pitäjä erotettiin vuonna 1745, mutta vuonna 1783 sen nimeksi tuli Karl Gustav.
Vuonna 1809 Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle, jolloin uusi valtakunnanraja jakoi Tornionjokilaakson pitäjät kahteen osaan. Suomen puolelle jäivät Tornion kaupunki sekä osa Alatorniota ja Karunkia. Tornion seuraajaksi Ruotsin puolelle perustettiin ensin Karl Johan -niminen kauppapaikka vuonna 1812. Karl Johan sijaitsi Nikkalassa noin 14 kilometriä Tornionjoen suulta lounaaseen. Se oli kuitenkin liian kaukana Tornion vanhalta kauppa-alueelta, joten kauppapaikka siirrettiin Tornionjoen länsirannalle Haaparannan (ruots. Haparanda) kylään vuonna 1827. Kaupunkioikeudet Haaparanta sai vuonna 1842. Vuoden 1862 kuntauudistuksessa Ruotsin Alatornion ja Karl Gustavin pitäjistä muodostettiin maalaiskunnat.
Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut hallinnollisia muutoksia nykyisen Haaparannan kunnan alueella. Alatornion ja Karl Gustavin maalaiskunnat yhdistettiin 1.1.1967 Haaparannan kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon ja Haaparannan kaupungista tuli nykyinen Haaparannan kunta. Haaparanta on kuitenkin joitakin vuosia käyttänyt itsestään jälleen kaupunkinimitystä, vaikka Ruotsissa ei virallisesti kaupunkeja enää olekaan.
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entisen Haaparannan kaupungin vaakuna. Myös Karl Gustavin eli Karungin maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 3 733 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 36,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 32,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 155 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 31,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 156 055 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 54 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:
- 0–17-vuotiaat: 18,5 %
- 18–64-vuotiaat: 58,3 %
- 65 vuotta täyttäneet: 23,2 %
Yleisimmät syntymämaat
Vuoden 2019 lopussa Haaparannan kunnassa oli 9 685 asukasta, joista 5 698 oli Ruotsissa syntyneitä.
Suomi (3 281)
Afganistan (83)
Eritrea (82)
Somalia (72)
Syyria (66)
Thaimaa (57)
Norja (21)
Irak (20)
Iran (17)
Saksa (11)
Turkki (7)
Puola (5)
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,9 | 3,1 | |
| jalostus | 15,5 | 18,5 | |
| palvelut | 80,1 | 77,0 | |
| tuntematon | 1,4 | 1,4 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 3 496 | 3 657 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 95,6 | ||
Taajamat
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 76,9 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 319 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Haaparanta (ruots. Haparanda) | 4 856 |
| 2 | Marielund | 1 726 |
| 3 | Seittenkaari (ruots. Seskarö) | 491 |
| 4 | Nikkala | 435 |
| 5 | Karunki (ruots. Karungi) | 232 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Marielund laskettiin aiemmin osaksi Haaparannan taajamaa, mutta vuodesta 1995 lähtien se on katsottu omaksi taajamaksi. Marielund sijaitsee Tornion kaupungin keskustasta länteen, kun muu Haaparanta sijaitsee Tornion keskustasta lounaaseen.
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:
Muita paikkakuntia
Muita paikkakuntia ovat:
- Keräsjoki
- Lappträsk
- Parviainen
- Vittikko
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Haaparannan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 5 | 4 | 4 | 5 | 6 | 4 | 5 | 4 | 5 | 6 | 4 | 6 | 5 | 4 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 10 | 10 | 8 | 7 | 7 | 7 | 7 | 5 | 4 | 6 | 5 | 4 | 9 | 7 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 2 | 2 | 2 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 18 | 17 | 18 | 19 | 19 | 21 | 22 | 25 | 17 | 16 | 22 | 21 | 17 | 10 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 4 | 4 | 2 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 4 | 3 | 2 | 3 | 2 | 1 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 2 | 4 | 6 | 5 | 4 | 3 | 2 | 3 | 4 | 2 | 1 | 0 | 0 | 6 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 31 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Alatornio-Haaparannan piiri (Nedertorneå-Haparanda distrikt)
- Karl Gustavin piiri (Norrbotten)
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Haparanda kbfd*
- Karl Gustav (Karungi)
- Nedertorneå-Haparanda (Nedertorneå)
- Nedertorneå kbfd*
- Seskarö kbfd*
Kirkot
Lähteet
- ↑ a b Befolkningstäthet (invånare per kvadratkilometer), folkmängd och landareal efter region och kön. År 1991 - 2019 (PxWEB) Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Haparanda Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Minoritetspolitik Minoritet.se. Viitattu 3.5.2019. (ruotsiksi)
- ↑ a b Suomeksi - Haparanda stad www.haparanda.se. Arkistoitu 3.5.2019. Viitattu 3.5.2019.
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder och kön. 31 december 2018 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.03.2019. (ruotsiksi)
- ↑ Statistiska centralbyrån: SCB:n tilasto ruotsinsuomalaisista (XLS) Sisuradio. Viitattu 8.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950–2019 enligt indelning 1 januari 2019 (XLS) 13.7.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.7.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2019 Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes födda efter län, kommun och födelseland 31 december 2019 (XLS) 19.3.2020. Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.5.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
