Hammaslääketiede

Hammaslääketiede:n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Alun perin Hammaslääketiede:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla politiikasta talouteen, kulttuuriin ja teknologiaan. Viime vuosina kiinnostus Hammaslääketiede:tä kohtaan on kasvanut eksponentiaalisesti, mikä johtuu osittain tutkimuksen ja kehityksen edistymisestä, joka on mahdollistanut paremman ymmärryksen sen tärkeydestä ja vaikutuksista maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Hammaslääketiede:n roolia nykyisessä yhteiskunnassamme sekä sen kehitystä ajan myötä ja mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.

Hammaslääketieteessä tutkitaan ihmisen hampaistoa.
Keskiaikaista hammaslääketiedettä.
Hammaslääkäri ja potilas.

Hammaslääketiede on lääketieteellinen tieteenala, joka tutkii purentaelimistön, hampaiston, suun ja leukojen anatomiaa ja fysiologiaa ja lisäksi suusairauksien, vammojen ja kehityshäiriöiden etiologiaa, diagnosointia ja hoitoa.

Valtaosa hammaslääketieteen toiminnoista liittyy tavallisimpiin niin sanottuihin hammassairauksiin eli hammaskarieksen, ientulehduksen ja/tai niiden seurausten hoitoon. Tämän ohella hammaslääketiede edustaa erikoisaloineen ensisijaista asiantuntemusta myös monien muiden suun- ja leukojen alueen sairauksien diagnostiikassa sekä hoidossa. Näitä ovat leuka- ja kasvoluun murtumat, suun ja leukojen kasvaimet ja tulehdukset, leukojen alueen kasvu- ja kehityshäiriöt, suun limakalvosairaudet, leukanivelsairaudet, sylkirauhassairaudet sekä osa pään ja kasvojen kiputiloista. Koska suun alueen sairaudet monin tavoin heijastuvat myös muuhun elimistöön, on näiden hoidossa kysymys myös yksilön yleisen terveyden hoidosta.

Tieteenalan kehittyminen

Hammaslääketiede on yksi vanhimpia lääketieteen aloja. Sen kehitys alkoi 7000 ekr. Indus-kulttuurissa. Ajalta 5000 eaa. on löydetty ensimmäisiä keinoja hoitaa kariesta. 1300-luvulle asti ajateltiin niin sanottujen hammasmatojen olevan karieksen aiheuttajia. Vuonna 2006 ranskalaiset tutkijat löysivät näyttöä hampaan poraamisesta ajalta 9000 eaa. Egyptiläiset alkoivat 1700 eaa. hyödyntää paperia hampaiden hoitamisessa. He käyttivät sitä mm. hampaiden tasapainotukseen sekä reikien täyttämiseen. Egyptiläiset olivat myös ensimmäisiä, jotka alkoivat käyttämään hammassiltoja ankkuroimalla viereiset hampaat kiinni toisiinsa rautalangalla. Hesi-re on ensimmäinen hammaslääkäriksi nimeltä tunnistettu ihminen. Hän palveli työssään faarao Djoserin hallinnon aikana noin vuosina 2667–2648 eaa.

Hammaslääketieteen erikoisalat

Kliininen hammaslääketiede

Diagnostinen hammaslääketiede

Muut

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla