Haukat
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Haukat:n aihetta ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Haukat on herättänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja kaiken ikäisten ihmisten huomion sen alkuperästä sen vaikutuksiin arjen eri osa-alueilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla käsittelemme Haukat:tä ympäröiviä eri näkökohtia sen historiallisesta merkityksestä sen vaikutukseen nykykulttuuriin. Samoin tarkastelemme Haukat:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia tarjoamalla kattavan näkemyksen, jonka avulla lukija voi ymmärtää tämän tänään niin tärkeän aiheen tärkeyden ja monimutkaisuuden.
| Haukat | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Petolinnut Accipitriformes |
| Heimo: |
Haukat Accipitridae Vieillot, 1816 |
| Alaheimot | |
|
|
| Katso myös | |
Haukat (Accipitridae) on petolintujen lahkoon kuuluva lintuheimo. Niiden koko vaihtelee pienistä varpushaukoista suuriin merikotkiin. Heimoon kuuluu 248 lajia 69 suvussa. Haukkoja elää kaikissa maanosissa kaikenlaisissa olosuhteissa, kuten aavikoilla, tundralla, metsissä ja vuoristoissa. Suomessa pesii 13 haukkalajia.
Tuntomerkit
Haukoilla on koukkunokka, vahvat jalat ja terävät kynnet. Siivet ovat leveät ja voimakkaasti harittavat, ja ne sopivat hyvin liitämiseen ja kaarteluun. Naaraat ovat suurikokoisempia kuin koiraat.
Elintavat
Haukkojen poikaset pysyvät pesässään pitkään. Molemmat emot osallistuvat poikasten hoitamiseen, mutta pääasiassa koiras huolehtii ravinnon saalistuksesta. Haukat käyttävät ravinnokseen pääasiassa lihaa. Korppikotkia lukuun ottamatta haukat pyydystävät ja tappavat saaliinsa itse.
Luokittelu
Haukkoihin kuuluvat kotkat sekä monet linnut, joiden nimen lopussa on ”haukka”. Osa haukka-nimisistä linnuista kuuluu kuitenkin jalohaukkoihin. Haukkojen nykyinen luokittelu on sekainen.selvennä Integrated Taxonomic Information System (ITIS) ei luokittele haukkojen heimoon alaheimoja.
Suvut
- Australaasiankanahaukat Erythrotriorchis
- Isopyrstöhaukat Megatriorchis
- Lintuhaukat Accipiter
- Viuhkahaukat Urotriorchis
|
|
|
|
|
|
- Harjakotkat Spilornis
- Kongonkäärmehaukat Dryotriorchis
- Käärmekotkat Circaetus
- Liitokotkat Terathopius
- Suohaukat Circus
- Afrikansirohaukat Chelictinia
- Amerikansirohaukat Elanoides
- Liitohaukat Elanus
- Pikkuhaukat Gampsonyx
- Madagaskarinkäärmehaukat Eutriorchis
- Kalakotkat Ichthyophaga
- Merikotkat Haliaeetus
- Filippiinienkotkat Pithecophaga
- Harpyijat Harpia
- Papuanharpyijat Harpyopsis
- Pikkuharpyijat Morphnus
- Lauluhaukat Melierax
- Bramiinihaukat Haliastur
- Haarahaukat Milvus
- Hammashaukat Harpagus
- Sääkset Pandion
|
|
- Rosvohaukat Polyboroides
- Sihteerit Sagittarius
Katso myös
Lähteet
- Koskimies, Pertti: Suuri suomalainen lintukirja. Readme.fi, 2019. ISSN 101704437. ISBN 978-952-321-186-5.
Viitteet
- ↑ Lerner, Heather R. L. & Mindell, David P.: Phylogeny of eagles, Old World vultures, and other Accipitridae based on nuclear and mitochondrial DNA. Molecular Phylogenetics and Evolution, marraskuu 2005, 37. vsk, nro 2, s. 327–346. PubMed:15925523. doi:10.1016/j.ympev.2005.04.010. ISSN 1055-7903. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 1.3.2019. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 1. Aarnikotka–Iibikset, s. 310. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01065-4. (suomenkielisten nimien lähde)
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 749–750. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6. (suomenkielisten nimien lähde)
- ↑ Koskimies 2019, s. 111
- ↑ a b Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 88. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
- ↑ a b Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 23. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Accipitrinae (TSN 553465) itis.gov. Viitattu 19.5.2012. (englanniksi)
Kirjallisuutta
- Kerstin Viering, Roland Dr. Knauer: Päiväpetolinnut ja pöllölinnut - Lajit, elinympäristöt, käyttäytyminen. Naumann & Göbel 2011.
- Klaus Malling Olsen – Carl Christian Tofte. Petolintuopas. Otava 2009.
- Dick Forsman: Petolinnut. Otava. 2007. ISBN 978-951-1-21147-1
- Dag Peterson, Juhani Lokki. Pohjolan petolinnut ja pöllöt. Kustannus-Mäkelä 2002.
- Benny Génsbøl, Pertti Koskimies. Suomen ja Euroopan päiväpetolinnut. WSOY 1995.
- Dick Forsman. Suomen haukat ja kotkat. Kirjayhtymä 1993.
- Teuvo Suominen. Lintujemme katoava aateli. WSOY 1967.
- Dick Forsman. Suomen päiväpetolinnut : haukkojen ja kotkien määritysopas. Lintutieto 1980.