Helmikuun 26. päivän välikohtaus
Nykyään Helmikuun 26. päivän välikohtaus on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Vuosikymmenten ajan Helmikuun 26. päivän välikohtaus on ollut keskustelun, tutkimuksen ja keskustelun kohteena eri tiedon osa-alueilla sekä yhteiskunnassa yleensä. Sen vaikutus ja merkitys tekevät siitä jatkuvan tutkimuksen ja pohdinnan aiheen, joka tuottaa jatkuvasti uusia näkökulmia, löytöjä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Helmikuun 26. päivän välikohtaus:n eri puolia, sen vaikutusta eri alueilla ja sen merkitystä nykyään.
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Helmikuun 26. päivän välikohtaus (jap. 二・二六事件, Ni-niroku jiken) oli vallankaappausyritys Japanissa 26.–29. helmikuuta vuonna 1936. Sen aloittivat keisarillisen Japanin armeijan äärinationalistisen ryhmittymän Kōdō-han upseerit. 1 400 sotilasta nuorten upseerien komennuksessa ottivat haltuunsa Tokion keskustan ja surmasivat useita johtavia poliitikkoja, kuten talousministeri Takahashi Korekiyon, kenraali Jōtarō Watanaben ja naidaijin Saitō Makoton. He hyökkäsivät myös pääministerin asuntoon ja jijūn (kamariherran) asuntoon, mutta epäonnistuivat heidän murhaamisessaan: pääministeri Keisuke Okada ja amiraali Kantarō Suzuki pelastuivat täpärästi.
Kapinalliset lähestyivät armeijaministeri Yoshiyuki Kawashimaa ja vaativat uuden hallituksen muodostamista. Vaikka jotkut korkea-arvoiset upseerit kannattivat vallankaappausta, armeijan yleisesikunta ja erityisesti tapahtumista raivostunut keisari Hirohito vastustivat sitä. Neuvottelut kapinallisten kanssa epäonnistuivat, joten seuraavana päivänä julistettiin sotalaki ja kapinallisia komennettiin vetäytymään. Kapinalliset olivat luulleet toimivansa keisarin puolesta ja antautuivat muutaman päivän kuluttua. Kaksi kapinan johtajaa teki seppukun, ja loput 19 tuomittiin salaisessa oikeudenkäynnissä kuolemaan. Heihin kuului oikeistolainen ajattelija Ikki Kita. Armeija käytti tapahtumia oman vaikutusvaltansa lisäämiseen.
Lähteet
- Cortazzi, Hugh: The Japanese Achievement, s. 229–230. Lontoo: Sidgwick and Jackson, 1990. ISBN 0-283-99647-1. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helmikuun 26. päivän välikohtaus Wikimedia Commonsissa
- Tokion kohtalokkaat laukaukset, Suomen Kuvalehti, 07.03.1936, nro 10, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot