Helsingin Puhelinyhdistyksen talo
Helsingin Puhelinyhdistyksen talo:n maailmassa on pitkät perinteet opiskelulla, keskustelulla ja tutkimiselle. Muinaisista ajoista lähtien Helsingin Puhelinyhdistyksen talo on ollut kiehtovan ja uteliaisuuden kohde, joka on luonut loputtomia teorioita, löytöjä ja edistysaskeleita eri aloilla. Tällä hetkellä Helsingin Puhelinyhdistyksen talo on edelleen ajankohtainen yhteiskunnan kiinnostava aihe, koska sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Tässä artikkelissa perehdymme Helsingin Puhelinyhdistyksen talo:n jännittävään maailmaan, analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä nykyään sekä tutkimme sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Helsingin Puhelinyhdistyksen talo on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema rakennus Helsingin Kaartinkaupungissa osoitteessa Korkeavuorenkatu 35, vastapäätä Erottajan paloasemaa. Talo on valmistunut vuonna 1905.
Historia
Talo rakennettiin Helsingin Puhelinyhdistyksen käyttöön, ja siinä toimi alkuaan sekä yhtiön pääkonttori että puhelinkeskus. Puhelinyhdistys tilasi suunnitelman Lars Sonckilta vuonna 1901 ja hyväksyi Sonckin laatimat piirustukset alkuvuodesta 1904. Rakennustöitä johti rakennusmestari Heikki Kaartinen, joka tunnetaan myös itse talojen suunnittelijana. Talo valmistui syksyllä 1905, mutta puhelinkeskus aloitti toimintansa vasta vuonna 1907. Keskus sijoitettiin ullakkokerrokseen, muissa kerroksissa oli toimistoja ja työntekijöiden asuntoja. Taloa laajennettiin vuonna 1912 Sonckin suunnittelemalla lisäosalla. Sonck suunnitteli taloon 1930-luvun lopussa korotuksen, johon olisi liittynyt päätytornin purkaminen, mutta sitä ei toteutettu sodan puhjettua.
Helsingin puhelinyhdistys hankki ajan myötä omistukseensa myös viereiset talot osoitteissa Korkeavuorenkatu 31–33 ja 37 sekä korttelin vastakkaisella puolella osoitteessa Kasarmikatu 36. Puhelinyhdistyksen seuraaja Elisa Oyj myi kaikki talot kiinteistösijoitusyhtiö Spondalle vuonna 2004. Vuosina 2006–2011 talo oli Sulake Oy:n pääkonttorina. Nykyisin siinä toimii muun muassa Lääketietokeskus ja eri yrityksiä. Talon sisäpihalla oli pitkään maamerkkinä toiminut tietoliikennemasto, joka poistettiin vuonna 2018.
Rakennuksen julkisivu, portaikko ja eräät muut sisätilat on suojeltu. Taloa on entisöity vuosina 1982 ja 2012.
Arkkitehtuuri
Puhelinyhdistyksen talo kuuluu sekä Sonckin päätöihin että kansallisromanttisen arkkitehtuurin merkkiteoksiin Suomessa. Talon arkkitehtuuri on saanut innoitusta keskiaikaisista linnoista. Tiilestä muuratut ulkoseinät on vuorattu lohkotuilla, erivärisillä graniittipaasilla. Ne on työstetty niin sanotulla squared rubble -tekniikalla, jossa kiven pinta jätetään karkeaksi. Sonck käytti samaa ratkaisua myös samoihin aikoihin suunnittelemissaan Tampereen tuomiokirkossa ja Kallion kirkossa. Lisäksi julkisivussa on käytetty sileäksi hiottua vuolukiveä. Pääsisäänkäynnin kolmiomainen kehys muistuttaa myös Tampereen tuomiokirkkoa. Julkisivun päädyssä on torni ja sen kohdalla erkkeri. Talossa oli alkuaan punainen tiilikatto, mutta se korvattiin vuonna 1960 kuparisella katolla arkkitehti Kurt Simbergin suunnitelman mukaan.
Elisa lahjoitti talon piirustukset Suomen rakennustaiteen museolle vuonna 2000.
Lähteet
- ↑ a b c d e f Kansallisromanttinen kivilinna Korkeavuorenkadulla Sponda 15.5.2017. Viitattu 27.3.2021.
- ↑ Kaartinen, Heikki (1872 - 1947) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c d Eeva Järvenpää: Helsingin Puhelinyhdistyksen ja Nylands Nationin kansallisromanttiset talot kohosivat kaunistamaan Sammen korttelia (tilaajille) Helsingin Sanomat 10.3.2007. Viitattu 27.3.2021.
- ↑ a b Leena Maunula: Rakennustaiteen museo sai lahjan sadan vuoden takaa (tilaajille) Helsingin Sanomat 30.12.2000. Viitattu 27.3.2021.
- ↑ Korkeavuorenkatu 37; Helsinki Helsingin kaupunginmuseo, Finna. Viitattu 27.3.2021.
- ↑ Jussi Sippola: HPY:n talo remonttiin kosteusvauroiden takia (tilaajille) Helsingin Sanomat 5.8.2011. Viitattu 27.3.2021.
- ↑ Tiia Lappalainen: Tornien Helsinki Yhteishyvä 25.2.2016. Viitattu 27.3.2021.
- ↑ Korkeasta rakentamisesta Helsingissä Taneli Poutvaaran kotisivu 20.12.2015 (päivitetty 29.10.2019). Viitattu 27.3.2021.
- ↑ Lars Sonck Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 27.3.2021.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin Puhelinyhdistyksen talo Wikimedia Commonsissa
- ‘Puhelinlaitos’ Korkeavuorenkatu 35 Helsinki Jugendstil (englanniksi)