Hiippakunta

Nykymaailmassa Hiippakunta on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Hiippakunta:stä on tullut avainelementti, joka tunkeutuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Politiikasta populaarikulttuuriin Hiippakunta on jättänyt lähtemättömän jäljen moderniin maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Hiippakunta:n eri puolia ja kuinka se on vaikuttanut ihmisten elämään ympäri maailmaa. Taloudellisista vaikutuksistaan ​​ympäristövaikutuksiin Hiippakunta on aihe, joka ansaitsee analysoinnin ja syvällisen keskustelun.

Rooman piispanistuin (lat. cathedra) Lateraanikirkossa. Rooman piispan virka lukeutuu kristillisen maailman vanhimpiin.

Hiippakunta (lat. dioecesis; alkuperänä m.kreik. διοίκησις, dioíkēsis, ’hallinto’), on kristillisissä kirkoissa piispan johtama hallinnollinen alue. Hiippakunnat ovat kehittyneet Rooman valtakunnassa myöhäisantiikin aikaan käytössä olleista diokeeseista. Roomalaiset diokeesit jaettiin provinsseihin, mutta kirkollisessa hallinnossa provinssi vakiintui laajemmaksi alueelliseksi kokonaisuudeksi, jonka johdossa on metropoliitta tai arkkipiispa. Nykyinen merkitys on vakiintunut katolisessa maailmassa viimeistään 1200-luvulle tultaessa.

Suomessa hiippakuntia on evankelis-luterilaisella, ortodoksisella kirkolla ja katolisella kirkolla. Evankelis-luterilaisia hiippakuntia on yhdeksän ja ortodoksisia hiippakuntia kolme. Helsingin katolinen hiippakunta kattaa koko maan. Ruotsin evankelis-luterilaisessa kirkossa hiippakuntia on 13. Norjan evankelis-luterilaisessa kirkossa on nykyisin 11 hiippakuntaa.

Katso myös

Lähteet

  1. Diocese Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
  2. Hiippakunnat
  3. Suomen ortodoksinen kirkko - Hiippakunnat
  4. Katolinen.net
  5. De tretton stiften 17.3.2023. Svenska kyrkan. Viitattu 20.8.2023. (ruotsiksi)
  6. Biskop Store norske leksikon. Viitattu 20.3.2023. (norjaksi)

Aiheesta muualla