Hirmuvalta

Tässä artikkelissa perehdymme Hirmuvalta:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, pääpiirteitä ja merkitystä nykyään. Hirmuvalta:llä on alusta lähtien tähän päivään asti ollut keskeinen rooli useilla eri aloilla ja se on herättänyt kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Näillä linjoilla perehdymme sen moniin puoliin ja käsittelemme sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaan että sen kehitystä ajan myötä. Epäilemättä Hirmuvalta on edelleen jännittävän tutkimuksen ja keskustelun aihe, ja tässä artikkelissa yritämme valaista sen kohokohtia.

Hirmuvalta eli terrori on valtaa, joka perustuu väkivaltaisiin keinoihin ja herättää kauhua.

Alkuaan terroriksi (ransk. terreur) kutsuttua toimintaa harjoittivat Ranskan suuren vallankumouksen myötä valtaan nousseet radikaalit jakobiinit, jotka teloittivat todellisia ja luuloteltuja poliittisia vastustajiaan giljotiinilla. Ranskalaiset itse viittaavat tuohon ajanjaksoon terrorin aikana. Jakobiinijohtaja Maximilien Robespierre näki sanassa myönteisen merkityksen ja hänen mukaansa terrori edusti oikeutta ja hyvettä.

Terrorin psykologiset vaikutukset vastustajan kannattajiin edistävät sen käyttäjän omia poliittisia, sotilaallisia tai uskonnollisia tavoitteita. Sodankäynnin kiinalainen teoreetikko Sun Tzu määritteli 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua terrorin ytimen seuraavasti: Tapa yksi, pelota tuhansia.

Katso myös

Lähteet

  1. hirmuvalta. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. Nunberg, Geoffrey: It All Started with Robespierre / "Terrorism": The history of a very frightening word San Fransisco Cronicle. 28.10.2001. Viitattu 23.10.2018.
  3. Perko, Touko: Kaksi vapaussotaa. Viha, vallankumous, terrori ja uuden alku 1905-1919, s. 157. Atena, 2022. ISBN 978-951-1-42450-5.