Humphrey Gilbert
Nykymaailmassa Humphrey Gilbert on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Olipa kyse tieteellisestä, yhteiskunnallisesta, poliittisesta tai kulttuurisesta alalla, Humphrey Gilbert:stä on tullut kiinnostava kohde ja jatkuva keskustelu. Teknologian ja globalisaation myötä Humphrey Gilbert on saanut uusia ulottuvuuksia ja haasteita vaikuttaen miljoonien ihmisten elämään ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Humphrey Gilbert:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Analysoimme sen merkitystä nykyisessä tilanteessa ja pohdimme sen tulevaisuutta.
Humphrey Gilbert (noin 1537–1583) oli Devonista kotoisin ollut englantilainen tutkimusmatkailija, joka oli kruunun palveluksessa Elisabet I:n hallitusaikana. Hän opiskeli navigointia ja sodankäyntiä Oxfordissa, liittyi armeijaan ja haavoittui Le Havressa vuonna 1563.
Gilbert esitti vuonna 1566 ajatuksen, jonka mukaan luoteisväylää purjehtimalla voisi päästä Itä-Intiaan. Kuningatar hylkäsi ehdotuksen ja lähetti Gilbertin sen sijaan Irlantiin, missä Gilbert kukisti kapinaan ja perusti protestanttisia siirtokuntia saaren eteläosaan.
Kuningatar tyrmäsi myös Gilbertin suunnitelmat vallata alueita Espanjalta ja Ranskalta, mutta sai valtakirjan vallata "pakanamaita". 3. elokuuta 1583 hän saapui nykyisen Kanadan alueella sijaitsevaan Newfoundlandiin ja valtasi sen Britannian merentakaiseksi siirtokunnaksi. Kotimatkalla hän joutui myrskyyn ja hukkui.
Lähteet
- ↑ a b c Humphrey Gilbert Encyclopaedia Britannica. Viitattu 10.11.2018.
| ||||||||||||||||||
