Hypermarketti

Nykyään Hypermarketti:stä on tullut yhä tärkeämpi keskustelunaihe yhteiskunnassamme. Ilmestymisestään lähtien Hypermarketti on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion synnyttäen ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja intohimoista keskustelua. Ajan myötä Hypermarketti on osoittanut merkityksensä eri aloilla politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja koulutukseen. Tässä artikkelissa tutkimme Hypermarketti:n tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.

Suomen kolmanneksi suurin hypermarketti eli Prisma-ketjun myymälä Kouvolassa.
Rimi-hypermarketti ostoskeskuksessa Vilnassa, Liettuassa.
Valikoimaa Fred Meyer -hypermarketissa Portlandissa.

Hypermarketti on suurikokoinen kauppa, jonka pinta-ala on yleensä noin 10 000 neliömetriä. Hypermarketissa myydään yleisesti elintarvikkeita, asusteita, elektroniikkaa ja vapaa-ajan tuotteita. Hypermarketti yhdistää isokokoisen elintarvikeliikkeen, supermarketin, ja vastaavan isokokoisen kauppaliikkeen, tavaratalon, yhdeksi kokonaisuudeksi, josta asiakas voi kerralla ostaa kaiken tarvitsemansa.

Määritelmä

Päivittäistavarakauppa Ry määrittelee hypermarketin seuraavasti: ”Hypermarketti on monen alan tavaroita myyvä, pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva vähittäismyymälä, jonka myyntipinta-ala on yli 2 500 neliömetriä. Hypermarketissa elintarvikkeiden osuus on vähemmän kuin puolet kokonaispinta-alasta, mutta myynnin painopiste on päivittäistavaroissa. Hypermarketti voi sijaita kaupungin keskustassa, sen tuntumassa, kauppakeskuksessa tai muualla liikenteellisesti hyvin saavutettavassa paikassa.”

Historia

Hypermarketti (ransk. hypermarché) on sinänsä vanha ajatus, mutta nykyaikaisen hypermarketin kehitys alkoi vasta sotien jälkeen. Euroopan ensimmäinen hypermarketti oli belgialaisen GB-ketjun vuonna 1961 Brysselin esikaupunkialueelle Auderghemiin avaama 9 100 neliömetrin myymälä. Vuonna 1963 ranskalainen kauppaketju Carrefour avasi ensimmäisen tämän kokoluokan liikkeensä lähelle Pariisia. Pian vastaavia liikkeitä alkoi nousta muuallekin, ja nykyään hypermarketteja on kaikkialla maailmassa.

Hypermarketit Suomessa

K-Citymarket -ketjun myymälä Vantaan Myyrmannissa.

Hypermarketit tulivat Suomeen 1970-luvun alussa. Suomen ensimmäinen hypermarketti oli joulukuussa 1970 avattu Anttila-ketjuun kuulunut Raketti Hämeenlinnassa. Toinen hypermarketti oli seuraavana vuonna avattu Elannon Maxi Espoon Leppävaarassa. Samoihin aikoihin perustettiin myös muun muassa edelleen toimivat hypermarkettiketjut S-ryhmän Prisma ja K-ryhmän K-Citymarket.

Nykyisin Suomessa on kaksi valtakunnallista hypermarkettiketjua: Prisma ja K-Citymarket. Lisäksi Minimani-ketjulla on Suomessa kuusi hypermarkettia. Vuonna 2007 myynniltään Suomen suurin hypermarkettiketju oli Prisma, jonka myynnin osuus oli 11,8 %. K-Citymarket -ketjun osuus oli 10 % ja Suomen Lähikaupan Euromarket-ketjun myynnin osuus oli 2,4 %. Viimeinen Euromarket lopetettiin huhtikuussa 2017. Vielä 2000-luvun alussa Suomessa toimi useampia hypermarkettiketjuja, muun muassa Elannon Maxi ja Ruokamarkkinoiden Etujätti.

Lähteet

  1. Brussels Studies
  2. Hämeenlinna Teillä ja turuilla. Viitattu 21.3.2017.
  3. Ac nielsen

Aiheesta muualla