Iltapäivälehti-aihe on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Iltapäivälehti on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena monissa yhteyksissä joko historiallisen merkityksensä tai nykyiseen yhteiskuntaan kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Iltapäivälehti:n eri puolia ja sen vaikutusta eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Yksityiskohtaisen ja oivaltavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä laajaa ja merkittävää aihetta tavoitteenamme tarjota lukijoillemme syvemmän ja laajemman käsityksen Iltapäivälehti:stä.
Iltapäivälehti on yleensä tabloidikokoon painettu ja tavallisesti nykyisin vain irtonumeroina myytävä sanomalehti. Nykyiset iltapäivälehdet ilmestyvät painettuina aamuisin ja painottuvat sisällöltään uutisiin, urheiluun ja viihteeseen.
Toisin kuin tilattavat sanomalehdet, iltapäivälehdet saavat suuren osan tuotoistaan irtonumeromyynnistä. Iltapäivälehtien suosio perustuu niiden tapaan nostaa esiin päivittäisiä mielenkiintoisia ilmiöitä ja tapahtumia. Uutiskriteereistä eräs keskeisimpiä on jonkin ajankohtaisen aiheen kiinnostavuus. Uutiskynnyksen ylittämiseen ei tällöin tarvita yhteiskunnallisesti merkittävää aihetta, jos asia on inhimillisesti kiinnostava.lähde?
Verkossa iltapäivälehdet ovat TNS Metrixin mittausten mukaan kävijämäärältään Suomen suosituimpia tiedotusvälineitä. Suomessa sanomalehtien irtonumeromyynnistä suurin osa tulee iltapäivälehdistä. (Vuonna 2010 sanomalehtien irtonumeromyynti 122 miljoonaa euroa, josta 116 miljoonaa euroa iltapäivälehtien myyntiä.) Suomessa iltapäivälehtien valtakunnallinen peitto on huomattavan laaja, koska niiden jakelu kattaa koko maan. Suomessa ilmestyy 2000-luvulla kaksi varsinaista iltapäivälehteä: vuonna 1932 perustettu Ilta-Sanomat ja vuonna 1980 perustettu Iltalehti. Vuosina 1973–1975 ilmestyi Iltaset ja vuosina 1921-1974 ruotsinkielinen Nya Pressen.
Ruotsin tärkeimmät iltapäivälehdet ovat vuonna 1830 perustettu Aftonbladet ja vuonna 1944 perustettu Expressen.