Nykymaailmassa Isokankaan luonnonsuojelualue on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ajan mittaan Isokankaan luonnonsuojelualue on osoittanut vaikutuksensa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin terveydestä talouteen. Se on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja analyyseja eri alueilla, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tässä artikkelissa tutkimme Isokankaan luonnonsuojelualue:een liittyviä keskeisiä näkökohtia, sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Isokankaan luonnonsuojelualue:n merkitystä nykymaailmassa.
Isokankaan luonnonsuojelualue on 331 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelu- ja pohjavesialue Oulun kaupungissa entisen Ylikiimingin rajan lähellä, Sanginjoen pohjoispuolella. Se on harjumaisemaa, jonka keskellä on tummavetinen Isonkankaanjärvi. Järven ympärillä on aarnialue. Alue on myös Oulun kaupungin tärkeimpiä säilyneitä luonnonalueita sekä suosittu retkeilykohde.
Luonnonsuojelualue perustettiin kesällä 1987, kun Oulun kaupunginhallitus teki kaupunginvaltuuston aloitteesta lääninhallitukselle esityksen alueen rauhoittamisesta luonnonsuojelualueeksi. Alue suojeltiin lääninhallituksen 17. joulukuuta 1987 antamalla päätöksellä.
Alue muodostuu Isokankaanjärveä ympäröivästä 51 hehtaarin laajuisesta aarnialueesta, jolla kaikki metsätaloustoiminta on kiellettyä. Muu osa on suojeltu niin sanottuna metsäpuistona, jossa metsää voidaan hakata ja uudistaa, mutta avohakkuu ja maanpinnan käsittely ei ole sallittua.
Alueella on myös Isokankaan retkeilypolku, joka on rakennettu ohjaamaan retkeilijöitä. Retkeilypolku liittyy läheisesti Kalimen retkeilypolkuun ja Korpilammen riistapolkuun.