Aihe Itä-Uudenmaan maakunta on yksi tämän hetken oleellisimmista ja kiinnostavimmista. Sen vaikutus ulottuu yhteiskunnan eri osa-alueille politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja teknologiaan. Viime vuosina Itä-Uudenmaan maakunta on herättänyt asiantuntijoiden ja tutkijoiden huomion, jotka haluavat ymmärtää sen luonnetta ja sen vaikutuksia nykymaailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Itä-Uudenmaan maakunta:n eri puolia ja näkökulmia, analysoimme sen kehitystä ajan myötä ja sen mahdollisia seurauksia tulevaisuudessa.
Östra Nyland |
|
---|---|
sijainti |
|
Historialliset läänit |
Uudenmaan ja Hämeen lääni (1634–1831) Uudenmaan lääni (1831–1997) Etelä-Suomen lääni (1997–2009) |
Maakuntakeskus | Porvoo |
Pinta-ala ilman merialueita |
2 762,84 km² 2010 |
Kokonaispinta-ala |
5 499,47 km² 2010 |
– maa | 2 701,84 km² |
– sisävesi | 61,00 km² |
– meri | 2 736,63 km² |
Väkiluku |
93 966 1.1.2010 |
– väestötiheys | 34,78 as/km² (1.1.2010). |
Maakuntalaulu | Itä-Uudenmaan laulu |
Nimikkolajit | |
- lintu | Haarapääsky |
- kala | Meritaimen |
- kasvi | Leskenlehti |
- kivi | Sipoon kalkkikivi |
Itä-Uudenmaan maakunta (ruots. Östra Nyland) on entinen Suomen maakunta Etelä-Suomessa. Itä-Uudenmaan maakunta lakkautettiin ja liitettiin kokonaan Uudenmaan maakuntaan 1.1.2011. Aikaisemmin Itä-Uusimaa oli osa historiallista Uudenmaan maakuntaa, ja se oli vuoteen 1997 osa Uudenmaan lääniä ja läänilaitoksen lakkauttamiseen vuoteen 2009 se kuului Etelä-Suomen lääniin.
Valtioneuvosto päätti Itä-Uudenmaan maakunnan lakkauttamisesta 22. lokakuuta 2009. Kaikki Itä-Uudenmaan kunnat liittyivät Uudenmaan maakuntaan vuoden 2011 alussa. Maakunta- ja soteuudistuksen myötä entisen Itä-Uudenmaan maakunnan alue muodostaa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen, jonka ensimmäinen aluevaltuusto valittiin aluevaaleissa tammikuussa 2022.
Maakunnan maapinta-ala oli 1. tammikuuta 2010 2 701,84 km², ja väkiluku 93 966 henkeä.
Ennen Itä-Uudenmaan maakunnan ja Itä-Uudenmaan maakuntaliiton muodostamista Itä-Uudenmaan aluekehitystä suunnitteli vapaaehtoisesti Itä-Uudenmaan seutusuunnitteluliitto ry 4. kesäkuuta 1959 – 31. joulukuuta 1965. Sen työn jatkaja, Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto, perustettiin 1. joulukuuta 1966 ja lopetettiin 31. joulukuuta 1992.
Muualla Uudellamaalla toimivat Helsingin seutukaavaliitto, Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto ja Uudenmaan maakuntaliitto yhdistyivät valtioneuvoston päätöksellä 1. tammikuuta 1993. Muihin seutukaavaliittoihin kuuluneet Kirkkonummi, Mäntsälä ja Pornainen vaihtoivat Uudenmaan maakuntaliittoon, jossa oli tuolloin kaikkiaan 19 kuntaa. Uudenmaan liiton päätehtäviä olivat lakisääteinen seutukaavoitus ja kuntien alueelliset edunvalvontatehtävät. 1. tammikuuta 1994 Uudenmaan maakuntaliittoon liittyivät Läntisen Uudenmaan seutukaavaliiton kunnat, jolloin kuntamäärä oli yhteensä 21.
Lakisääteisen seutukaavan laatimisen lisäksi aluekehittämislaki siirsi 1. tammikuuta 1994 aluekehitysvastuun valtion lääninhallituksilta kuntien maakuntaliitoille. Tämä toi maakuntaliittoihin Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahaston sekä muiden ohjelmien hallinnointitehtäviä 1. tammikuuta 1995 alkaen, kun Suomi oli liittynyt Euroopan unionin jäseneksi.
Uudenmaan lääni lakkautettiin lääniuudistuksessa 31. elokuuta 1997, Itä-Uusimaa liitettiin Etelä-Suomen lääniin ja muodostettiin Itä-Uudenmaan liitto, joka yhdistettiin Uudenmaan maakuntaliittoon 1. tammikuuta 2011.
Itä-Uusimaa jakaantui lakkauttamishetkellään seitsemään kuntaan, joista kaksi oli kaupunkeja. Itä-Uudenmaan maakuntakeskus oli Porvoo. Kunnista ainoastaan Askola ja Pukkila olivat yksikielisesti suomenkielisiä.
Entisiä kuntia Itä-Uudenmaan alueella olivat:
|