Itävallan keisari

Tässä artikkelissa tutkimme Itävallan keisari:n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Itävallan keisari on jättänyt lähtemättömän jäljen tapaamme elää, ajatella ja olla yhteydessä populaarikulttuuriin vaikuttamisesta akateemiseen maailmaan. Itävallan keisari on ollut ikimuistoisista ajoista lähtien kiehtovan ja keskustelun kohteena, ja se on synnyttänyt useita tulkintoja ja pohdintoja. Yksityiskohtaisen ja monialaisen analyysin avulla yritämme selvittää mysteerit ja merkitykset, joita Itävallan keisari sisältää, ja kuinka se on muokannut historiaamme ja tulevaisuuden odotuksiamme.

Itävallan keisari
Kaiser von Österreich
Keisarin lippu vuoteen 1915 asti
Keisarin lippu vuoteen 1915 asti
Viimeinen keisari Kaarle I
Viimeinen keisari Kaarle I
Puhuttelu "Teidän Keisarillinen Korkeutenne"
Virka-asunto Hofburg, Wien
Kauden pituus elinikäinen
Perustettu 1804
Ensimmäinen Frans I
Viimeinen Kaarle I
Lakkautettu 1918

Itävallan keisari (saks. Kaiser von Österreich) oli arvonimi, jonka Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Frans II otti käyttöön vuonna 1804 pelätessään menettävänsä keisarintittelinsä Napoleonin valloitusten alla, joka oli vasikään julistanut itsensä Ranskan keisariksi. Frans hajotti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kaksi vuotta myöhemmin.

Arvonimi säilyi vuoteen 1918, mutta Itävallan keisarikunnan rajat eivät koskaan vakiintuneet.

Itävalta oli ollut arkkiherttuakunta 1400-luvulta asti, mutta muilla keisarin hallitsemilla mailla oli omat instituutionsa ja historiansa. Yhtenäistämistoimenpiteitä yritettiin unkarilaisten kapinan jälkeen vuosina 1848–1859, mutta viimein Unkarille jouduttiin antamaan kuningaskunnan asema, johtaen Itävalta-Unkarin syntyyn 1867. Keisarikunta hajosi lopullisesti ensimmäisen maailmansodan lopuksi vuonna 1918, kun Itävallasta tuli tasavalta ja muut Keisarillisessa neuvostossa edustetut maat itsenäistyivät tai jaettiin naapurimaiden kesken.

Keisarin virka-asuntona toimi Wienissä sijaitseva Hofburg.

Luettelo keisareista (1804–1918)

Keisari Syntynyt Kuollut Valtakausi Kruununperimys Dynastia
Frans I 12. helmikuuta 1768
Firenzessä
Toscanassa
2. maaliskuuta 1835 (67 vuotta)
Wienissä, Itävallan keisarikunnassa
11. elokuuta 1804-2. maaliskuuta 1835 Leopold II :n poika Habsburg
Ferdinand I 19. huhtikuuta 1793
Wienissä
Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa
29. kesäkuuta 1875 (82 vuotta)
Prahassa
Itävalta-Unkarissa
2. maaliskuuta 1832-2. joulukuuta 1848
(luopui kruunusta)
Frans I:n poika Habsburg
Frans Joosef I 18. elokuuta 1830
Wienissä Itävallan keisarikunnassa
21. marraskuuta 1916 (86 vuotta)
Wienissä
Itävalta-Unkarissa
2. joulukuuta 1848-21. marraskuuta 1916 Ferdinand I:n veljenpoika Habsburg
Kaarle I 17. elokuuta 1887
Persenbeugissä Itävalta-Unkarissa
1. huhtikuuta 1922 (34 vuotta)
Funchalissa
Madeiralla
Portugalissa
21. marraskuuta 1916 - 11. marraskuuta 1918
(erosi virasta)
Frans Joosef I:n veljenpojanpoika Habsburg

Lähde:

Arvonimiluettelo

Vuodesta 1869 lähtien Itävallan keisarin virallinen arvonimiluettelo kuului kokonaisuudessaan seuraavasti:

Saksaksi Suomeksi
Seine Kaiserliche und Königliche Apostolische Majestät

N.N.
von Gottes Gnaden Kaiser von Österreich,
König von Ungarn und Böhmen, von Dalmatien, Kroatien, Slawonien, Galizien, Lodomerien und Illyrien;
König von Jerusalem etc.;
Erzherzog von Österreich;
Großherzog von Toskana und Krakau;
Herzog von Lothringen, von Salzburg, Steyer, Kärnten, Krain und der Bukowina;
Großfürst von Siebenbürgen, Markgraf von Mähren;
Herzog von Ober- und Niederschlesien, von Modena, Parma, Piacenza und Guastalla, von Auschwitz und Zator, von Teschen, Friaul, Ragusa und Zara;
Gefürsteter Graf von Habsburg und Tirol, von Kyburg, Görz und Gradisca;
Fürst von Trient und Brixen;
Markgraf von Ober- und Niederlausitz und in Istrien;
Graf von Hohenems, Feldkirch, Bregenz, Sonnenberg etc.;
Herr von Triest, von Cattaro und auf der Windischen Mark;
Großwojwode der Wojwodschaft Serbien
etc., etc.

Hänen keisarillinen ja kuninkaallinen apostolinen majesteettinsa

NN,
Jumalan armosta Itävallan keisari,
Unkarin, Böömin, Dalmatian, Kroatian, Slavonian, Galitsian, Lodomerian ja Illyrian kuningas;
Jerusalemin kuningas jne.;
Itävallan arkkiherttua;
Toscanan ja Krakovan suurherttua;
Lothringenin, Salzburgin, Steyerin, Kärntenin, Krainin ja Bukovinan herttua;
Ylä- ja Ala-Sleesian, Modenan, Parman, Piacenzan ja Guastallan, Auschwitzin ja Zatorin, Teschenin, Friaulin, Ragusan ja Zaran herttua;
Habsburgin ja Tirolin, Kyburgin, Görzin ja Gradiscan hallitseva kreivi;
Trientin ja Brixenin ruhtinas,
Ylä- ja Ala-Lausitzin ja Istrian maakreivi,
Hohenemsin, Feldkirchin, Bregenzin ja Sonnenbergin kreivi,
Triesten, Cattaron ja windiläisen maan herra;
Serbian voivodikunnan suurvoivodi
jne. jne.

Historiallisina jäänteinä varhaisemmilta ajoilta tässä arvonimiluettelossa mainittiin joukko sellaisiakin maita, maakuntia ja paikkakuntia, jotka eivät enää tuohon aikaan olleet Habsburg-suvun hallinnassa.

Lähteet

  1. Collections Online British Museum. 2023. Viitattu 10.7.2023. (englanniksi)
  2. Francis II | Biography & Facts Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 10.7.2023. (englanniksi)
  3. A brief history Sisi Museum. 2023. Viitattu 10.7.2023. (englanniksi)
  4. Imperial Palace Vienna austria.info. 2023. Viitattu 10.7.2023. (englanniksi)
  5. Habsburgs All the members of the Habsburg dynasty. The World of the Habsburgs. Viitattu 18.6.2014.
  6. Max Engman: Kaksoiskotka ja leijona : Nikolai Valapaton muisto ja muita kirjoituksia, suom. Marja Engman, VAKP-kustannus, Helsinki 1992, ISBN 951-37-0772-5
  7. Ernst Trost, Das blieb vom Doppeladler, dtv, München 1969, S. 360
  8. Weblinks: Habsburg Titles – heraldica.org