Itävallan valtiosopimus

Nykymaailmassa Itävallan valtiosopimus:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Puhummepa sitten ravinnon merkityksestä terveydelle, taistelusta ihmisoikeuksien puolesta, tekniikan kehityksestä tai erityisen päivämäärän juhlimisesta, Itävallan valtiosopimus kattaa loputtomat mahdollisuudet. Tässä artikkelissa tutkimme Itävallan valtiosopimus:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Analysoimme, miten Itävallan valtiosopimus on kehittynyt ajan myötä, sekä sen nykyiset haasteet ja mahdollisuudet. Liity kanssamme tälle kiehtovalle matkalle Itävallan valtiosopimus:n läpi ja löydä kaikkea, mitä tällä teemalla on tarjota!

Itävallan valtiosopimus (saks. Österreichischer Staatsvertrag), viralliselta nimeltään valtiosopimus koskien itsenäisen ja demokraattisen Itävallan palauttamista, annettu Wienissä 15. toukokuuta 1955 (saks. Staatsvertrag betreffend die Wiederherstellung eines unabhängigen und demokratischen Österreich, gegeben zu Wien am 15. Mai), on 15. toukokuuta 1955 solmittu kansainvälinen sopimus, joka perusti uudelleen Itävallan suvereniteetin itsenäisenä valtiona.

Itävallan miehitysvyöhykkeet (1945–1955).
Wienin miehitysvyöhykkeet (1945–1955).

Itävalta oli osa kansallissosialistista Saksaa vuosina 1938–1945 ja näin ollen osapuoli toisessa maailmansodassa. Sodan päätyttyä Euroopassa keväällä 1945 Itävalta jaettiin Saksan tavoin Yhdysvaltain, Neuvostoliiton, Britannian ja Ranskan hallitsemiin miehitysvyöhykkeisiin. Vuosikymmenen kuluttua Itävallan hallitus allekirjoitti neljän miehittäjävaltion kanssa valtiosopimuksen, joka palautti maan suvereniteetin, itsenäisyyden ja demokratian, lisäksi muun muassa kielsi taloudellisen ja poliittisen yhdistymisen Saksan kanssa sekä lakkautti natsistiset ja muut fasistiset järjestöt. Sopimus tunnusti myös täydet kansalais- ja kielelliset oikeudet sloveeni- ja kroaattivähemmistölle Kärntenin, Burgenlandin ja Steiermarkin osavaltioissa.

Wienin Belvederen linnassa valtiosopimuksen allekirjoittivat liittoutuneiden valtioiden ulkoministerit, miehitysjoukkojen komentajat sekä Itävallan ulkoministeri.

Sopimuksen sisältö

  • poliittiset ja territoriaaliset asetukset
  • sotavoimiin ja lentoliikenteeseen liittyvät asetukset
  • sotakorvaukset
  • liittoutuneiden vetäytyminen
  • omistajuus, laki ja intressit
  • taloussuhteet
  • säännöt riitatilanteisiin
  • talousasetukset
  • loppuasetukset

Sopimuksen allekirjoittajat

Lopputulos

Sopimuksen seurauksena viimeiset miehitysjoukot poistuivat maasta 25. lokakuuta 1955. Itävallan parlamentti lisäsi 26. lokakuuta 1955 perustuslakiinsa kohdan (9. pykälä) pysyvästä puolueettomuudesta, joka kieltää sotilaallisen liittoutumisen ja vieraiden valtojen sotilasyksikköjen läsnäolon Itävallan maaperällä ja kieltää Itävallan liittymisen sotilasliittoihin Tämän ensimmäisen vieraista joukoista vapaan päivän vuosipäivä, 26. lokakuuta, on Itävallan kansallispäivä. Puolueettomuutta ei varsinaisesti mainita valtiosopimuksessa.

Itävallan pysyvä puolueettomuus säilyi myös Itävallan liittyessä Euroopan unionin 1995. Vuonna 1964, kuten myös 2008 sopimuksen yksityiskohtia täydennettiin ja kumottiin.

Lähteet

Aiheesta muualla