Jääkiekon SM-liiga



Ei koskaan ihmiskunnan historiassa ole ollut niin paljon tietoa Jääkiekon SM-liiga:stä kuin nykyään, kiitos internetin. Pääsy kaikkeen Jääkiekon SM-liiga:ään liittyvään ei kuitenkaan ole aina helppoa. Saturaatiota, huonoa käytettävyyttä ja vaikeutta erottaa oikeaa ja väärää tietoa Jääkiekon SM-liiga:stä on usein vaikea voittaa. Tämä on motivaatio, joka sai meidät luomaan luotettavan, turvallisen ja tehokkaan sivuston.

Meille oli selvää, että tavoitteemme saavuttamiseksi ei riitä, että meillä on oikeat ja todennetut tiedot Jääkiekon SM-liiga:stä. Kaikki, mitä olimme keränneet Jääkiekon SM-liiga:stä, oli myös esitettävä selkeästi ja luettavasti, käyttäjäkokemusta helpottavassa rakenteessa, puhtaassa ja tehokkaassa ulkoasussa ja latausnopeutta painottaen. Olemme varmoja siitä, että olemme saavuttaneet tämän, vaikka pyrimmekin aina tekemään pieniä parannuksia. Jos olet löytänyt Jääkiekon SM-liiga:stä hyödyllisen ja olosi on ollut mukava, olemme erittäin iloisia, jos tulet takaisin wikious.com:hen aina kun haluat ja tarvitset.

Jääkiekon SM-liiga
Liigan vuonna 2013 käyttöön ottama logo.
Liigan vuonna 2013 käyttöön ottama logo.
Laji Jääkiekko
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1975
Edeltäjä SM-sarja
Toimitusjohtaja Kati Kivimäki
Joukkueita 15
Hallitseva mestari Tappara
Eniten mestaruuksia Tappara (11)
Alempi taso Mestis
Suomi-sarja
II-divisioona
III-divisioona
IV-divisioona
V-divisioona
TV Telia Finland
C More
Sivusto liiga.fi

Jääkiekon SM-liiga (markkinoinnissa myös pelkkä Liiga) on Suomen jääkiekon miesten pääsarja. Se perustettiin vuonna 1975 korvaamaan vanha SM-sarja, jota pelattiin vuosina 1928–1975. SM-liiga toimii erillään Suomen Jääkiekkoliiton toiminnasta. SM-liiga on Suomen suosituin urheilusarja yleisömäärillä mitattuna.

Historia

Liiga perustettiin 24. toukokuuta 1975 Tampereella korvaamaan SM-sarja, jota oli pelattu vuodesta 1928 alkaen. Käänteentekevässä organisaatiouudistuksessa pääsarja erotettiin muusta sarjakiekkoilusta, josta jäi huolehtimaan Suomen Jääkiekkoliitto. Liitto huolehtii myös jääkiekon perustyöstä sekä valmennus- ja kasvatustyöstä sekä Suomen maajoukkueista.lähde?

Liigauudistus merkitsi mestaruuden ratkaisemista pudotuspeleillä. Aluksi SM-liigassa oli 10 seuraa. Sarja laajeni 12-joukkueiseksi kaudella 1988–1989. Vuonna 2000 SM-liigaa laajennettiin yhdellä joukkueella, jonka jälkeen sarja suljettiin siten, etteivät joukkueet voineet pudota liigasta tai vastaavasti nousta sinne alemmasta sarjasta. Kaudeksi 2005–2006 sarjaan nostettiin Mestis-voittaja KalPa, joka täytti liigapaikkaan vaaditut kriteerit. Liigakarsinnat palautettiin kaudeksi 2008–2009. Edellytyksenä nousulle karsinnat selvittäneen Mestis-joukkueen olisi kuitenkin pitänyt ostaa hävinneen liigajoukkueen osake liigan määrittelemällä hinnalla. Muussa tapauksessa hävinnyt liigajoukkue olisi jatkanut pelaamista liigassa. Kaudesta 2013–2014 lähtien liigakarsinnat korvasi lisenssijärjestelmä, jossa Mestiksen voittaja voi anoa pääsarjalisenssiä. Mikäli se myönnetään, seura nousee liigaan yhden kauden siirtymäajan jälkeen.lähde?

Vuosina 1976–1980 ja 1985–1988 pudotuspeleihin pääsi neljä joukkuetta. Vuosien 1981–1984 ja 1989–1992 pudotuspeleissä pelasi sen sijaan kuusi joukkuetta, joista kaksi parasta pääsi suoraan välieriin. Vuodesta 1993 vuoteen 2003 pudotuspeleihin osallistui kahdeksan joukkuetta ja vuodesta 2004 lähtien on osallistunut kymmenen joukkuetta, joista kuusi parasta on päässyt suoraan puolivälieriin.lähde?

Vuoden 2020 SM-liigakausi lopetettiin 13. maaliskuuta 2020 koronaviruspandemian vuoksi. Päätöksen vuoksi runkosarjan päätöskierros ja pudotuspelit jäivät pelaamatta, ja vuoden 2020 jääkiekon Suomen mestaruus jätettiin myöntämättä.

Kaudella 2022–2023 sarjassa koettiin murros ulkomaalaispelaajien osalta, sillä sarjassa pelasi ennätysmäärä ruotsalaisia pelaajia. Kasvu aiempiin vuosiin oli merkittävää, sillä ruotsalaisia oli yli kymmenen enemmän kuin aikaisempina vuosina. Vuoden 2023 alussa ruotsalaisia oli 36, kun vielä vuonna 2015 heitä oli neljä. Ruotsalaispelaajien määrälle oli monia syitä. Yksi vaikuttava tekijä oli Venäjän käymä hyökkäyssota, joka vapautti KHL:sta pelaajia lähinnä Ruotsiin ja Sveitsiin. Myös pohjoisamerikkalaisten pelaajien määrä sekä Suomessa että Ruotsissa vähentyi kaudesta 2021–2022 alkaen, jonka johdosta Suomeen tuli ruotsalaispelaajia.

  • Logo vuosina 1975–1984.

    Logo vuosina 1975–1984.

  • Logo vuosina 1984–1997.

    Logo vuosina 1984–1997.

  • Logo vuosina 1997–2005.

    Logo vuosina 1997–2005.

  • Logo vuosina 2005–2013.

    Logo vuosina 2005–2013.

  • Logo vuodesta 2013.

    Logo vuodesta 2013.

Kauden rakenne

lähde?

Kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti kotona ja kahdesti vieraissa, tai kolmesti lohkotoverien kohdalla, eli jokainen joukkue pelaa neljä ottelua jokaista muuta vastaan, paitsi kuusi ottelua kahta lohkotoveriaan vastaan. Näin kukin joukkue pelaa runkosarjassa yhteensä 60 ottelua.lähde?

Runkosarjan kuusi parasta joukkuetta pääsevät pudotuspeleihin, minkä lisäksi runkosarjassa sijoille 7–10 sijoittuneet neljä joukkuetta pelaavat pudotuspelikarsinnat kolmen pelin sarjana, niin että pudotuspeleihin tulee yhteensä kahdeksan joukkuetta. Pudotuspelit ja finaali pelataan seitsemän pelin sarjoina (poikkeuksellisesti paras viidestä järjestelmällä kauden 20-21 playoffeissa.) Välierien häviäjät ottelevat pronssista yksiosaisessa pronssiottelussa.


Tuomarit

SM-liigan tuomari Reijo Ringbom
Pääartikkeli: Jääkiekon SM-liigan tuomarit
Kaikki SM-liigan tuomarit artikkelissa Luettelo jääkiekon SM-liigan tuomareista

Jääkiekon SM-liigaa tuomaroi kaudella 2017–2018 yhteensä 22 päätuomaria sekä 17 linjatuomaria. SM-liigaa tuomitaan neljän tuomarin järjestelmällä (2 päätuomaria ja 2 linjatuomaria). Eniten tuomaroineet tuomarit ovat tuomaroineet yli 500 SM-liigaottelua. 500 ottelun rajan ovat rikkoneet Markku Kruus (532), Antti Hämäläinen (518), Jyri Rönn (511) sekä Reijo Ringbom 849 ottelullaan. Eniten otteluita on tuominnut Timo Favorin, joka lopetti tuomariuransa helmikuussa 2019 tuomittuaan 1 000:nnen ottelunsa. Parhaaksi tuomariksi pelaajat ovat äänestäneet Jari Levosen ja parhaaksi linjatuomariksi Juha Suoraniemen.lähde?

Kaudella 2018–2019 otettiin otteluiden tuomaroinnissa käyttöön tilannehuone (TH), joka rakennettiin Helsinkiin. Siellä otteluiden tapahtumia seurataan keskitetysti usean videotuomarin voimin. Vastaavanlainen systeemi toimii esimerkiksi NHL:ssä.

Televisiointi

Pääartikkeli: Jääkiekon televisiointi Suomessa
Nelosen liigastudio semifinaaleissa 2006.

Vuoteen 2005 asti MTV3 televisioi sunnuntaisin runkosarjan yhden ottelun maksuttomana, jolloin selostajina toimivat Pentti Lindegren, Mika Saukkonen ja Timo Jutila. Pudotuspelien osalta MTV3 lähetti suorana valikoituja puolivälierä- ja välieräotteluita sekä huhtikuun loppuottelut. Jääkiekkolähetyksiä kutsuttiin nimellä Hockey Night. Lisäksi MTV3 tarjosi parina viimeisenä televisiointivuonnaan lisää otteluita maksullisella MTV3+-kanavalla.lähde?

Kaudeksi 2005–2006 esitysoikeudet siirtyivät Neloselle, joka esitti suorana huhtikuun finaalipelit. Tämän lisäksi viikoittain Nelosella esitettiin aiemmin viikkomakasiini sekä joka pelipäivä illan päätteeksi kierroksen kaikki maalit. Runkosarjan pelejä sekä puolivälieriä esittää suorina maksullinen Canal+, ja kommentaattoreina toimivat J-P Jalo ja Juhani Tamminen.lähde?

Kaudesta 2007–2008 lähtien Nelonen lähetti myös yhden runkosarjaottelun suorana joka kuukausi, mutta viikkomakasiini lopetettiin tuolle kaudelle kierrosten maalikoosteiden säilyessä.lähde?

Kaudella 2009–2010 SM-liiga siirtyi ensimmäistä kertaa sen historian aikana kokonaan maksukanavien puolelle. Otteluja televisioi pääasiassa URHOtv, jonka lisäksi Nelonen siirsi aiemmin ilmaisen kuukauden pelin Urheilukanavalta Nelonen Sport Pro:lle. Kausi oli myös ensimmäinen, jolloin finaalipelejä ei nähty Suomen televisiossa muualta kuin maksukanavilta, sillä ne nähtiin vain Nelonen Sport Pro:lla. Vaikka asioiden yhteyttä ei ole tutkittu, totuus on se, että kaudella 2010–2011 SM-liigaottelujen katsojamäärät putosivat suurimmalla osalla joukkueista. Vain Jokerit, Kärpät ja Ässät saivat runkosarjan päätteeksi nousua katsojakeskiarvoonsa edellisvuoteen verrattuna. Kaudella 2013–2014 kuvausoikeudet siirtyivät kokonaan Neloselle. Kauden jokaisen pelin pystyi katsomaan Nelonen Pro -kanavalta ja Ruutu+-palvelusta. Kaudesta 2018–2019 alkaen Telia omistaa oikeudet kuudeksi kaudeksi eteenpäin. MTV3 ja Sub alkoivat näyttää 14 vuoden tauon jälkeen otteluita maksutta kaudesta 2019–2020 alkaen.lähde?

Osallistuvat joukkueet

Joukkue Kotikaupunki Areena Kapasiteetti Päävalmentaja Kapteeni
HIFK Helsinki Helsingin jäähalli 8 200 Suomi Ville Peltonen Suomi Teemu Tallberg
HPK Hämeenlinna Pohjantähti Areena 5 360 Suomi Jarno Pikkarainen Suomi Juuso Hietanen
Ilves Tampere Nokia Arena 13 330 Suomi Antti Pennanen Suomi Eemeli Suomi
Jukurit Mikkeli Ikioma Areena 4 200 Suomi Olli Jokinen Suomi Juhamatti Aaltonen
JYP Jyväskylä LähiTapiola Areena 4 437 Suomi Jukka Rautakorpi Viro Robert Rooba
KalPa Kuopio Olvi Areena 5 300 Suomi Tommi Miettinen Suomi Tuomas Kiiskinen
KooKoo Kouvola Lumon Areena 5 950 Suomi Olli Salo Suomi Heikki Liedes
Kärpät Oulu Oulun Energia Areena 6 485 Suomi Lauri Marjamäki Suomi Atte Ohtamaa
Lukko Rauma Kivikylän Areena 4 700 Suomi Marko Virtanen Suomi Anrei Hakulinen
Pelicans Lahti Isku Areena 5 371 Suomi Tommi Niemelä Suomi Miika Roine
SaiPa Lappeenranta Kisapuiston jäähalli 4 820 Suomi Ville Hämäläinen Suomi Jarno Koskiranta 20.1.2023
Kanada Aaron Irving 30.1.2023
Suomi Ville Vainikainen
Sport Vaasa Vaasan Sähkö Areena 5 000 Suomi Risto Dufva Ruotsi Sebastian Stålberg 15.2.2023
Suomi Turo Asplund
Tappara Tampere Nokia Arena 13 330 Suomi Jussi Tapola Suomi Otto Rauhala
TPS Turku Gatorade Center 11 820 Suomi Jussi Ahokas Suomi Juhani Jasu
Ässät Pori West Areena 6 350 Suomi Karri Kivi Suomi Jesse Joensuu

Aiempia liigaseuroja

Jääkiekon SM-liigan karsinnat

SM-liigaseurat aikajanalla

1970 1980 1990 2000 2010 2020
75
76		 76
77		 77
78		 78
79		 79
80		 80
81		 81
82		 82
83		 83
84		 84
85		 85
86		 86
87		 87
88		 88
89		 89
90		 90
91		 91
92		 92
93		 93
94		 94
95		 95
96		 96
97		 97
98		 98
99		 99
00		 00
01		 01
02		 02
03		 03
04		 04
05		 05
06		 06
07		 07
08		 08
09		 09
10		 10
11		 11
12		 12
13		 13
14		 14
15		 15
16		 16
17		 17
18		 18
19		 19
20		 20
21		 21
22		 22
23
HIFK
Ilves
Tappara
TPS
Ässät
Jokerit
Lukko
KOOVEE
Sport
FoPS
Kiekkoreipas Hockey-Reipas Reipas Lahti Pelicans
Kärpät
SaiPa
HPK
JyP HT JYP
KalPa
KooKoo
JoKP
K-Espoo Blues
TuTo
Jukurit

Joukkueiden sijoitukset SM-liigassa

1975–2000

Kausi 75–76 76–77 77–78 78–79 79–80 80–81 81–82 82–83 83–84 84–85 85–86 86–87 87–88 88–89 89–90 90–91 91–92 92–93 93–94 94–95 95–96 96–97 97–98 98–99 99–00
Joukkueita 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12 12
HIFK 4 4 5 4 1 4 3 1 5 5 2 3 3 6 5 5 3 6 8 5 6 9 1 2 4
Ilves 7 6 4 7 8 6 8 3 6 1 6 5 4 3 2 10 9 8 7 12 8 4 2 6 8
Tappara 2 1 2 1 5 2 1 4 1 6 1 1 1 4 3 6 11 9 4 10 5 8 6 9 5
TPS 1 2 3 3 4 3 2 5 4 2 4 4 5 1 1 1 5 1 2 1 2 2 5 1 1
Ässät 3 5 1 2 2 5 4 7 2 4 7 6 7 12 - 8 4 4 5 3 7 7 8 10 11
Jokerit 6 7 10 8 9 9 9 2 7 8 9 10 - - 10 9 1 5 1 2 1 1 3 5 2
Lukko 5 9 9 6 6 10 10 10 - 7 8 8 2 7 9 11 6 7 3 4 3 10 9 11 6
KOOVEE 8 3 8 9 10 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sport 10 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
FoPS 9 10 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Pelicans1 - 8 6 5 7 7 6 8 9 10 - - - - - 7 10 12 12 - - - - - 12
Kärpät - - 7 10 3 1 5 9 3 3 3 2 6 11 - - - - - - - - - - -
SaiPa - - - - - 8 7 6 8 9 10 - - 10 8 12 - - - - - 11 7 4 9
HPK - - - - - - - - 10 - - - - 8 7 3 8 2 9 9 4 3 10 3 3
JYP2 - - - - - - - - - - 5 7 9 2 6 4 2 3 6 6 10 5 11 8 10
KalPa - - - - - - - - - - - 9 8 5 4 2 7 10 10 8 11 12 12 12 -
KooKoo - - - - - - - - - - - - 10 9 11 - - - - - - - - - -
JoKP - - - - - - - - - - - - - - 12 - 12 - - - - - - - -
Blues3 - - - - - - - - - - - - - - - - - 11 11 7 9 6 4 7 7
TuTo - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 11 12 - - - -
Kausi 75–76 76–77 77–78 78–79 79–80 80–81 81–82 82–83 83–84 84–85 85–86 86–87 87–88 88–89 89–90 90–91 91–92 92–93 93–94 94–95 95–96 96–97 97–98 98–99 99–00

1 = 1976–1985 Kiekkoreipas, 1990–1991 Hockey-Reipas, 1991–1994 Reipas Lahti
2 = 1985–1997 JyP HT
3 = 1992–1998 Kiekko-Espoo

2000–

Kausi 00–01 01–02 02–03 03–04 04–05 05–06 06–07 07–08 08–09 09–10 10–11 11–12 12–13 13–14 14–15 15–16 16–17 17–18 18–19 19–20* 20–21 21–22 22–23
Joukkueita 13 13 13 13 13 14 14 14 14 14 14 14 14 14 14 15 15 15 15 15 15 15 15
HIFK 6 10 7 3 5 4 6 7 9 6 1 6 8 10 7 2 4 3 4 6 3 6
Ilves 3 7 13 6 7 6 7 8 10 14 8 14 14 11 10 14 8 11 8 4 8 3
Tappara 2 2 1 9 8 5 5 3 13 7 11 12 2 2 2 1 1 2 3 3 4 1
TPS 1 4 8 2 6 10 9 10 8 1 13 10 13 13 13 7 5 4 6 11 2 2 10
Ässät 13 11 10 11 10 2 13 14 14 13 5 7 1 12 9 12 9 8 15 9 12 15
Jokerit 5 1 4 7 2 11 2 4 6 10 7 3 5 9 - - - - - - - - -
Lukko 7 12 9 5 4 13 10 9 11 5 3 9 4 3 4 6 12 9 7 2 1 8
Sport - - - - - - - - - - - - - - 14 10 14 15 11 15 10 12 14
Pelicans 8 5 12 13 13 12 8 6 7 12 14 2 11 7 12 8 7 10 5 14 6 10
Kärpät 4 6 2 1 1 3 1 1 2 8 10 8 9 1 1 3 10 1 2 1 7 7 9
SaiPa 10 13 11 12 12 7 11 11 12 11 12 11 10 4 8 5 15 7 9 12 13 14 15
HPK 11 3 3 4 3 1 3 12 5 2 9 13 7 8 11 13 6 12 1 7 11 9 12
JYP 12 9 6 10 9 9 12 5 1 3 4 1 3 5 3 4 3 5 10 8 15 13 13
KalPa - - - - - 14 14 13 3 4 6 5 6 14 6 9 2 6 12 10 5 11
KooKoo - - - - - - - - - - - - - - - 11 13 14 13 5 9 4
Blues 9 8 5 8 11 8 4 2 4 9 2 4 12 6 5 15 - - - - - - -
Jukurit - - - - - - - - - - - - - - - - 11 13 14 13 14 5 11
Kausi 00–01 01–02 02–03 03–04 04–05 05–06 06–07 07–08 08–09 09–10 10–11 11–12 12–13 13–14 14–15 15–16 16–17 17–18 18–19 19–20* 20–21 21–22 22–23

*Kausi jäi koronaviruspandemian takia kesken, taulukossa on esitetty runkosarjan pistekeskiarvojen mukaiset sijoitukset.

Voittajat

Katso myös: Luettelo jääkiekon SM-mitalisteista
Joukkue SM-liigan mestaruudet Suomen mestaruudet
TBK / Tappara[huom 1] 11 18
TPS 10 11
Kärpät 8 8
Jokerit 5 6
HIFK 4 7
Ässät 2 3
HPK 2 2
JYP 2 2
Ilves 1 16
Lukko 1 2
Koo-Vee 0 1
HJK – 3
KIF – 3
HSK – 2
Hämeenlinnan Tarmo – 2
Porin Karhut – 1
RU-38 – 1
Tampereen Palloilijat – 1
Viipurin Reipas – 1

Yleisömäärät

Kausi Yleisökeskiarvo
2001–02 5 231
2002–03 5 148
2003–04 5 101
2004–05 5 143
2005–06 5 032
2006–07 4 984
2007–08 5 101
2008–09 4 933
2009–10 4 976
2010–11 4 850
2011–12 5 108
2012–13 5 213
2013–14 4 974
2014–15 4 337
2015–16 4 250
2016–17 4 327
2017–18 4 254
2018–19 4 232
2019–20 4239

lähde?

Jäähallit

Tampereen Kannen areenan avajaiset 3. joulukuuta 2021: Tapparan ja Ilveksen välinen jääkiekko-ottelu.
Rank Jäähalli Katsojakapasiteetti
 Kaupunki
1 Nokia Arena 13 330 Tampere
2 Gatorade Center 11 820 Turku
3 Helsingin jäähalli 8 200 Helsinki
4 Oulun Energia Areena 6 400 Oulu
5 West Areena 6 350 Pori
6 Lumon Areena 5 950 Kouvola
7 Pohjantähti-Areena 5 360 Hämeenlinna
8 Olvi Areena 5 300 Kuopio
9 Vaasan Sähkö Areena 5 200 Vaasa
10 Kisapuiston jäähalli 4 820 Lappeenranta
11 Kivikylän Areena 4 500 Rauma
12 LähiTapiola Areena 4 437 Jyväskylä
13 Isku Areena 4 403 Lahti
14 Ikioma Areena 4 200 Mikkeli

Palkinnot

Kanada-malja

Liigaorganisaation vuosittaiset tunnustuspalkinnot

Pelaajayhdistyksen vuosittain jakamat palkinnot

Hallinto

Päivitetty: 15. kesäkuuta 2019

Toimiston henkilökunta

Muu henkilöstö

Kurinpitodelegaatio

Päävideotuomari

SM-liigan ensimmäinen toimitusjohtaja oli Kalervo Kummola 1975–1987.

Liigahallitus

Puheenjohtaja

Jäsenet

Johtoryhmä

Jäsenet

Katso myös

Huomiot

  1. ↑ TBK on Tapparan edeltäjä, ja virallisissa tilastoissa seurojen mestaruudet lasketaan yhteen.

Lähteet

  1. ↑ YLE: Jääkiekon SM-liigan mestarit 1976-2010
  2. ↑ Se on totta. SM-liiga on nyt Liiga. 10.9.2013. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 14.6.2017.
  3. ↑ Kirjoittaja quethas: Jääkiekon yleisömäärät 2021-2022 Ainoa mittari. 30.4.2022. Viitattu 27.1.2023.
  4. ↑ Hoffrén, Sami: SM-liigakausi päättyy välittömästi – mestaruutta ei jaeta 13.3.2020. Ilta-Sanomat.
  5. ↑ Ruotsalaisten määrä räjähti käsiin SM-liigassa – Sportin tähtipelaajalta yllättävä näkemys Suomen sarjan pelitavasta Yle Urheilu. 11.1.2023. Viitattu 12.1.2023.
  6. ↑ http://liiga.fi/uutiset/2017/06/06/nain-pelataan-liigassa-kaudella-201718
  7. ↑ http://liiga.fi/liiga/kilpailusaannot
  8. ↑ Erotuomareiden tuomaroimat ottelut Jääkiekon SM-liiga. Arkistoitu 16.9.2009. Viitattu 6.5.2009.
  9. ↑ Liigassa nähdään ensi kaudella NHL:stä tuttu uudistus - ”Yksi nykyaikaisimmista järjestelmistä” iltalehti.fi. Viitattu 1.8.2018.
  10. ↑ Isomäki Areenan uusi nimi on West Areena assat.com. Viitattu 13.3.2022.
  11. ↑ Tappara Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 30.4.2016.
  12. ↑ Tappara on Suomen mestari 2016! Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 27.4.2016.
  13. ↑ Tapparan kultajuhlat käynnistyivät - katso juhlakuvat Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 28.4.2016.
  14. ↑ Ei enää hopeaa! yle.fi. Yleisradio Oy. Viitattu 28.4.2016.
  15. ↑ Tampereella juhlitaan - Tappara on Suomen mestari! iltasanomat.fi. Viitattu 28.4.2016.
  16. ↑ Tapparan 13 vuoden odotus ohi MTV Oy. Viitattu 28.4.2016.
  17. ↑ SM-liigakaudella 2012-13 uusi yleisöennätys Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 21.3.2013.
  18. ↑ Liigan yleisömäärät kasvoivat – runkosarjassa lähes kaksi miljoonaa katsojaa Liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 21.9.2017.
  19. ↑ Kirjoittaja quethas: Jääkiekon yleisömäärät 2019-2020 Ainoa mittari. 28.4.2020. Viitattu 27.1.2023.
  20. ↑ Yhteystiedot - Liiga liiga.fi. Viitattu 15.7.2019.
  21. ↑ a b Yhteystiedot Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 15.6.2019.

Aiheesta muualla

Jääkiekon SM-liigan kaudet
1970-luku 1975–76 1976–77 1977–78 1978–79 1979–80
1980-luku 1980–81 1981–82 1982–83 1983–84 1984–85 1985–86 1986–87 1987–88 1988–89 1989–90
1990-luku 1990–91 1991–92 1992–93 1993–94 1994–95 1995–96 1996–97 1997–98 1998–99 1999–00
2000-luku 2000–01 2001–02 2002–03 2003–04 2004–05 2005–06 2006–07 2007–08 2008–09 2009–10
2010-luku 2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17 2017–18 2018–19 2019–20
2020-luku 2020–21 2021–22
Euroopan jääkiekon pääsarjat
Kansainväliset
Alps Hockey League • BeNe League • ICE Hockey League • International Hockey League • KHL • Erste Liga
Kansalliset
Armenia • Bosnia ja Hertsegovina • Britannia • Bulgaria • Espanja • Georgia • Irlanti • Islanti • Israel • Italia • Kazakstan • Kreikka • Kroatia • Latvia • Liettua • Luxemburg • Norja • Puola • Ranska • Romania • Ruotsi • Saksa • Serbia • Skotlanti • Slovakia • Slovenia • Suomi • Sveitsi • Tanska • Tšekki • Turkki • Unkari • Ukraina • Valko-Venäjä • Viro
Muut
International Ice Hockey Federation (IIHF) • Mestarien liiga • Victoria Cup • IIHF Continental Cup • IIHF European Champions Cup • Hockey Europe • Spengler Cup • IIHF Super Cup • United Hockey Europe
Entiset
Neuvostoliitto • Kansainvälinen liiga • Superliiga • Itä-Saksa • Länsi-Saksa • Tšekkoslovakia • Jugoslavia • Alpenliga • Balkanin jääkiekkoliiga • Baltian jääkiekkoliiga • Belgia • Eredivisie (Alankomaat) • Interliga • Inter-National-League • Karpaattien jääkiekkoliiga • Pannonian liiga • Portugalin jääkiekkoliiga • Slohokej Liga • Itä-Euroopan jääkiekkoliiga

 

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot