Nykymaailmassa Jänikset:stä on tullut yhä enemmän monenlaisia ihmisiä kiinnostava aihe. Alan asiantuntijoista amatööreihin Jänikset on herättänyt monien huomion ja vakiinnuttanut asemansa tärkeänä ja väistämättömänä aiheena eri elämänaloilla. Jänikset on herättänyt jatkuvaa keskustelua ja motivoinut asiantuntijoita syventymään tutkimukseensa yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Jänikset:n eri puolia ja keskustelemme sen tärkeydestä nykyisessä kontekstissa.
Jänikset | |
---|---|
Rusakko (Lepus europaeus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Jäniseläimet Lagomorpha |
Heimo: |
Jänikset Leporidae Fischer, 1817 |
Katso myös | |
Jänikset, joskus myös jänikset ja kaniinit (Leporidae) on jäniseläinten heimo. Ne eroavat samaan jäniseläinten lahkoon kuuluvista piiskujäniksistä sillä, että niillä on lyhyt ja pörröinen häntä, pitkät korvat ja takajalat. Jäniksiä on maailmassa 11 sukua ja 61 lajia. Ne voidaan jaotella varsinaisiin jäniksiin ja kaniineihin. Kaniinien ja varsinaisten jänisten ero on siinä, että useimmat kaniinit elävät maan alla käytävissä, kun vain harvoilla jänislajeilla on minkäänlaista pesää. Jäniksiä kutsutaan myös pupujusseiksi, jänöjusseiksi tai kaniineiksi.
Jänikset ovat kooltaan 25–70 senttimetriä ja painoltaan 0,4–7 kilogrammaa. Turkin väri vaihtelee yleensä harmaasta ruskeaan. Jänikset elävät monenlaisissa ympäristöissä aina tundralta sademetsiin.
Heimo Leporidae: jänikset