Nykyään Järvijoki on aihe, jolla on suuri merkitys ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Ilmestymisestään lähtien Järvijoki on kiinnittänyt aiheen asiantuntijoiden huomion sekä niiden, jotka haluavat ymmärtää paremmin sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Jotta Järvijoki voidaan analysoida perusteellisesti, on ratkaisevan tärkeää tarkastella sen eri ulottuvuuksia ja ymmärtää, miten se on kehittynyt ajan myötä. Tässä artikkelissa perehdymme Järvijoki:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, sen nykyistä merkitystä ja sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia eri alueilla.
Järvijoki | |
---|---|
Perattu koski Auran kunnassa. |
|
Alkulähde | Savojärvi |
Laskupaikka | Aurajoki |
Maat | Suomi |
Pituus | 25 km |
Alkulähteen korkeus | 68,1 m |
Valuma-alue | 110,02 km² |
Järvijoki on Varsinais-Suomessa virtaava joki, joka on Aurajoen toiseksi suurin sivujoki. Se kuuluu Aurajoen vesistöalueeseen. Järvijoki saa alkunsa Kurjenrahkan kansallispuistosta Savojärvestä. Ympäröiviltä soilta siihen yhtyy pieni Ihavanjoki, minkä jälkeen joki levenee ja laskee vetensä Aurajokeen Auran kunnassa. Järvijoen valuma-alueen pinta-ala on 110 km² ja järvisyys 1,1 %. Siihen laskevia järviä on Savojärven lisäksi vain pieni Asonlammi.
Järvijoen varrella olevassa koskessa Aurassa toimi vuosina 1764–1820 Järvenojan paperitehdas. Valtatie 9 ylittää joen Auran Järvenojalla lähellä vanhaa paperitehtaan paikkaa ja seututie 204 Turun Paattisten Tortinmäessä.