Joloksentie

Nykymaailmassa Joloksentie:stä on tullut erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe. Joloksentie kattaa monia näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksesta maailmantalouteen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti roolia, joka Joloksentie:llä on jokapäiväisessä elämässämme, tarkastelemme sen eri ulottuvuuksia ja sitä, kuinka ne vaikuttavat jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin. Lisäksi analysoimme Joloksentie:n nykyisiä ja tulevia trendejä sekä sen kehitystä ajan myötä. Epäilemättä Joloksentie on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme, sillä sen merkitys vain kasvaa vuosien myötä.

Joloksentie
Yhdystie 8341
Tien alkupiste Ylikiimingissä.
Tien alkupiste Ylikiimingissä.
Maa Suomi
Tieluokka yhdystie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 21 km
Alkupiste Ylikiiminki, Oulu
Reitti Jolos (13 km)
Päätepiste valtatie 20 (21 km)
Päällyste asfaltti, öljysora
Kaistaluku 2
Huomautuksia Osa entistä seututie 834:ää.

Joloksentie on Oulussa sijaitseva Suomen tieverkkoon kuuluva pohjois–eteläsuuntainen yhdystie, joka yhdistää Ylikiimingin ja Joloksen kaupunginosat valtatiehen 20. Tien pituus on noin 21 kilometriä, se on koko matkaltaan kaksikaistainen ja päällystetty. Tie on numeroitu yhdystieksi 8341. Aikaisemmin tie on ollut osa seututie 834:ää, jonka nykyinen linjaus kulkee Muhoksen ja Ylikiimingin taajaman välillä.

Suurimmalla osalla tietä nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa.

Tie alkaa haarautumalla seututeiden 833 ja 836 risteyksessä Ylikiimingin taajamassa, ylittää Kiiminkijoen ja johtaa Kirkkosaaren halki koilliseen Kääriänperään ja Säävälään, josta se jatkuu pohjoiseen Jolokselle sivuten Jolosjärveä. Jolokselta tie johtaa luoteeseen, ja tielinjaus muuttuu mutkaiseksi. Tien profiilissa on viimeisellä osuudella useita jyrkkiä mutkia sekä nousuja ja laskuja. Tie liittyy valtatiehen 20 Mannilassa Arkalan länsipuolella.

Lähteet

  1. Kartan haku osoitteella Joloksentie Kansalaisen karttapaikka. Viitattu 9.7.2012.
  2. Grönroos, Matti: Seututeiden numerointimuutokset mattigronroos.fi. Viitattu 29.7.2023.

Aiheesta muualla