Joosef I (Portugali)

Nykymaailmassa Joosef I (Portugali):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Siitä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe eri alueilla, olipa kyse sitten henkilökohtaisesta, ammatillisesta tai akateemisesta tasolla. Joosef I (Portugali):n vaikutus on tuntunut yhteiskunnassa merkittävällä tavalla, synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja käynnistänyt tutkimuksia, jotka pyrkivät syventämään sen vaikutuksia. Perustamisestaan ​​lähtien Joosef I (Portugali) on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa, herättäen aitoa kiinnostusta ja motivoinut ammattilaisia ​​ja asiantuntijoita käsittelemään sen eri puolia ja ulottuvuuksia. Tässä yhteydessä on tärkeää tutkia täysin Joosef I (Portugali):n roolia nykyään ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään sekä pohtia sen ennustetta tulevaisuudessa.

Joosef I
Portugalin kuningas
Valtakausi 31. heinäkuuta 175024. helmikuuta 1777
Edeltäjä Juhana V
Seuraaja Maria I
Syntynyt 6. kesäkuuta 1714
Lissabon, Portugali
Kuollut 24. helmikuuta 1777
Sintra, Portugali
Puoliso Mariana Victoria
Lapset Maria I
Mariana Francisca
Doroteia
Benedita
Suku Bragança
Isä Juhana V
Äiti Maria Anna
Uskonto roomalaiskatolilaisuus
Nimikirjoitus

Joosef I Uudistaja (port. José I O Reformador) ; (6. kesäkuuta 1714 Lissabon, Portugalin kuningaskunta24. helmikuuta 1777 Sintra) oli Portugalin ja Algarven 25. kuningas.

Kuningas Joosef I Emanuel, Miguel António do Amaral 1773)

Suku

José Francisco António Inácio Norberto Agostinhon vanhemmat olivat Juhana V ja Itävallan arkkiherttuatar Maria Anna (1683–1754), joka oli keisari Leopold I:n ja prinsessa Eleonoora Magdalena Terese von der Pfalz-Neuburgin (1655–1720) tytär. Hänellä oli viisi sisarusta, joista hän oli kolmanneksi vanhin. Vanhin sisar Barbara avioitui Espanjan kuningas Ferdinand VI:n kanssa, nuorempi veli Pietari III avioitui Joosefin ja Mariana Viktorian vanhimman tyttären Maria Franciscan kanssa.

Avioliitto ja lapset

Joosef I avioitui 19. tammikuuta 1729 kruununprinsessa, infanta Mariana Viktorian (1718–1781) kanssa, joka oli Espanjan kuningas Filip V:n ja Elisabet Farnesen vanhin tytär. Heille syntyi kahdeksan lasta, joista neljä tytärtä eli aikuiseksi asti.

  • infanta Maria Francisca Isabel Rita Gertrudes Johanna, Brasilian prinsessa (17. joulukuuta 1734 – 20. maaliskuuta 1816), avioitui setänsä Portugalin infante, prinssi Pietarin kanssa. Hänestä tuli Portugalin ensimmäinen kuningatar Maria I.
  • infanta Maria Ana Francisca Dorotea Josefina Antonia Gertrudes Rita Johanna Efigenia (7. lokakuuta 1736 – 6. toukokuuta 1813), hänestä kaavailtiin puolisoa Ludvigille, Ranskan dauphinille, kuningas Ludvig XV:n pojalle ja perilliselle. Äiti Mariana Viktoria ei kuitenkaan suostunut avioliittoon, ja tytär kuoli naimattomana.
  • kuolleena syntynyt poika (helmikuu 1739)
  • infanta Maria Francisca Doroteia Josefina Antónia Gertrudes Rita Joanna Efigénia de Bragança (21. syyskuuta 1739 – 14. tammikuuta 1771), hänestä suunniteltiin ranskalaisen aatelismies ja vallankumouksellinen Philippe Égalitén puolisoa, mutta Maria kieltäytyi avioituimasta tämän kanssaan ja kuoli naimattomana.
  • kuolleena syntynyt tytär (7. maaliskuuta 1742)
  • kuolleena syntynyt tytär (15. lokakuuta 1742)
  • kuolleena syntynyt tytär (toukokuu 1744)
  • infanta Maria Francisca Benedita Ana Isabel Johanna Antonia Laurencia Inacia Teresa Gertrudes Rita Rosa (25. heinäkuuta 1746 – 18. elokuuta 1829), avioitui sisarensa Maria I:n vanhimman pojan Josefin (1761–1788) Brasilian prinssin kanssa, joka oli häntä 15 vuotta nuorempi, heille ei syntynyt jälkeläisiä

Kuningas

Joosef seurasi isäänsä Portugalin kuninkaana vuonna 1750. Kuningas Joosef I:n hallituskaudella huomattavaa valtaa käytti hänen sisäministerinsä markiisi de Pombal. Hallituskaudella sattui Lissabonin pitkälti tuhonnut suuri maanjäristys vuonna 1755. Pombal tarttui tarmolla jälleenrakennustöihin, ja toteutti samalla yhteiskunnallisia uudistuksia.

Kuningas Joosef I:n hallituskaudella toteutettiin useita Portugalin yhteiskuntaa ja taloutta koskevia uudistuksia; ylhäisaatelin valtaa rajoitettiin, orjuus poistettiin ja talouselämää pyrittiin modernisoimaan standardisoinneilla ja infrastruktuuria parantamalla.

Perintö

Joosefin kuoltua vuonna 1777 valtaistuimelle nousi tytär Maria I, joka karkotti sisäministeri markiisi de Pombalin pääkaupungista. Hän perui monia tämän aloittamista uudistuksista.

Lähteet

  1. a b Absoltism Portugal: A Country Study. Library of Congress, 1993.

Aiheesta muualla

Portugali Edeltäjä:
Juhana V
Portugalin kuningas
1750–1777
Seuraaja:
Maria I