Jotši-kaani
Nykyään Jotši-kaani on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi nyky-yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Jotši-kaani:stä on tullut keskeinen keskustelu- ja kiinnostuksenkohde kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Kun lähestymme Jotši-kaani:n vaikutuksen ymmärtämistä, ilmaantuu uusia kysymyksiä ja haasteita, jotka ansaitsevat tutkimisen. Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Jotši-kaani:n maailmaan ja tutkia sen eri puolia, vaikutuksia ja seurauksia jokapäiväisessä elämässämme. Sen historiasta sen vaikutukseen populaarikulttuuriin sukeltaamme kattavaan analyysiin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Jotši-kaani:n merkitystä nykyään.
Jotši-kaani (mong. Зүчи, Züchi, noin 1185–1227) oli Tšingis-kaanin Börte-vaimon ensimmäinen poika.
Pian Tšingis-kaanin (silloin Temujin) kanssa avioiduttuaan merkiitti-heimo kaappasi Börten. Börte annettiin merkiittien johtajan veljelle Chilger Bokelle, jonka luona hän oli muutamia kuukausia kunnes Temujin vapautti hänet. Vähän sen jälkeen hän synnytti Jotšin. Vaikkakin Tšingis-kaani tunnusti Jotšin pojakseen, epäilyt pojan isästä säilyivät eivätkä jääneet vaille vaikutusta. Jotšin perillisiä ei koskaan hyväksytty suurkaaneiksi, vaikka sukuhaara oli vanhin.
Jotši oli tärkeä osallinen Tšingis-kaanin sodissa 1220-luvun alkuvuosiin asti, mutta nuorempien poikien tultua täysi-ikäisiksi oli nähtävissä merkkejä Tšingis-kaanin ja Jotšin suhteiden viilentymisestä. Jotši sai hallittavakseen valtakunnan läntisimmät osat Ural- ja Irtyš-jokien välissä. Mongoliperinteiden mukaisesti hän sai kahden muun vanhemman pojan tapaan alueelleen vain 4 000 mongolisotilasta, kun taas nuorin poika Tolui sai 101 000. Niinpä Batu ja muut Jotšin perilliset laajensivat aluetta, josta tuli Kultaisen ordan valtakunta, pääosin paikallisista turkkilaisväestöistä rekrytoiduilla sotilailla.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
