Julkisyhteisö

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti aihetta Julkisyhteisö ja kaikkea, mitä se sisältää. Analysoimme tämän kiehtovan aiheen kaikkia puolia sen alkuperästä sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Kautta historian Julkisyhteisö on ollut ratkaisevassa roolissa eri yhteiskuntien identiteetin ja kulttuurin muovaamisessa, ja sen vaikutuksen ymmärtäminen nykymaailmassa on välttämätöntä. Monitieteisen lähestymistavan avulla tarkastelemme Julkisyhteisö:tä eri näkökulmista, mukaan lukien sen poliittiset, sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset vaikutukset. Lisäksi tarkastelemme, miten Julkisyhteisö on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut tapaamme elää ja ajatella nykypäivänä. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava näkemys Julkisyhteisö:stä ja valaista aihetta, joka on tärkeä kaikille.

 Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: määritelmä ei vastaa sisältöä eikä muualla (esim http://www.stat.fi/meta/kas/julkisyhteiso.html) esitettyjä määritelmiä

Julkisyhteisö (julkisoikeudellinen yhteisö, julkisoikeudellinen laitos) on luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden muodostama yhteisö, joka on perustettu lainsäädäntötoimin. Julkisyhteisön tarkoituksesta, toiminnasta ja järjestelystä säädetään lailla tai asetuksella.

Julkisyhteisöt ovat julkishallinnon organisaatioita, eli ne ovat osa Suomen julkishallintoa. Julkisyhteisöt hoitavat julkisia hallinto- tai palvelutehtäviä tai käyttävät julkista valtaa. Julkisyhteisöt eivät voi vapaasti määrätä tarkoitustaan eivätkä yleensä vapaasti valita jäseniään.

Julkinen palvelutehtävä voi olla esimerkiksi hyvinvointipalvelujen ylläpitäminen tai asiantuntijapalveluiden tuottaminen (esimerkkinä metsänhoitoyhdistykset tai Liikenneturva). Julkinen hallintotehtävä voi olla esimerkiksi lupapäätöksiä, rahoituspäätöksiä, tarkastusta tai valvontaa (esimerkkinä riistanhoitopiirit, joilla on valtuudet myöntää pyyntilupia).

Julkisyhteisöä ei pidä sekoittaa viranomaiseen, vaikka viranomainen on myös julkisyhteisö, sillä Suomen perustuslain mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Julkisyhteisöä ei pidä myöskään sekoittaa sellaiseen yksityisoikeudelliseen yhteisöön, joka käyttää julkista valtaa (esimerkkinä auton katsastuksia suorittavat osakeyhtiöt) tai jonka toimintaa säätelee laki (esimerkiksi yhdistysten toimintaa säätelee yhdistyslaki). Julkisyhteisöä ei voi perustaa yksityishenkilö, toisin kuin yksityisoikeudellisen yhteisön.

Euroopan unionin direktiivi määrittelee julkisoikeudelliseksi laitokseksi laitoksen, joka täyttää seuraavat kriteerit: 1. On perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita eikä harjoita teollista tai kaupallista toimintaa. 2. On oikeushenkilö. 3. Rahoituksesta suurin osa on peräisin valtiolta, alueellisilta tai paikallisilta viranomaisilta taikka muilta julkisoikeudellisilta laitoksilta tai jonka johto on näiden laitosten valvonnan alainen taikka jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos nimittää enemmän kuin puolet.

Jaottelu

Suomalaisia julkisyhteisöjä:

Lähteet

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot