Nykymaailmassa Kaarasjoki:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Kaarasjoki on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, tieteellisen vaikutuksensa tai kulttuurialan merkityksensä vuoksi aihe, joka ansaitsee erityistä huomiota. Vuosien varrella on tehty lukuisia tutkimuksia, jotka ovat tuoneet valoa Kaarasjoki:een liittyviä eri näkökohtia, mikä on mahdollistanut sen merkityksen paremman ymmärtämisen ja arvostamisen. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkia Kaarasjoki:een liittyviä näkökohtia tavoitteenamme tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Kárásjohka Karasjok kommune | |
---|---|
www.karasjok.kommune.no | |
Sijainti | |
Lääni | Finnmarkin lääni |
Perustamisvuosi | 1866 |
Pinta-ala | 5 453 km² |
– maa | 5 209 km² |
Väkiluku | 2 543 (1.1.2023) |
– väestötiheys | 0,5 as/km² |
Kunnanjohtaja | Svein Atle Somby (Ap, 2015) |
Kaarasjoki (pohjoissaameksi Kárášjohka, norj. Karasjok) on pinta-alaltaan Norjan toiseksi suurin kunta Ruijan eli Finnmarkin sisämaassa. Kunnan asukkaista noin 80 % on saamenkielisiä. Kaarasjoella sijaitsee Norjan Sámediggi eli saamelaiskäräjien keskuspaikka.
Kaarasjoen kunta rajoittuu pohjoisessa Porsangin kuntaan, koillisessa Tenon kuntaan, idässä Suomen Utsjoen kuntaan, kaakossa Suomen Inarin kuntaan, etelässä ja lännessä Koutokeinon kuntaan, sekä luoteessa Alattion kuntaan.
Vuoden 2023 alussa kunnassa oli 2 543 asukasta.
Kaarasjoki perustettiin vuonna 1866, erottamalla se Kirstadin kunnasta.
Sápmi Pride järjestettiin Kaarasjoella vuonna 2015.
Norjan pakkasennätys −51,4 °C mitattiin Kaarasjoella 1. tammikuuta 1886. Lämpimin Kaarasjoella mitattu lämpötila on 32,4 °C heinäkuussa 1914.
Kaarasjoen ilmastotilastoa
|
Vuonna 2022 kunnan alueella arviotiin elävän 16 karhua.