Kambrikauden lajiräjähdys

Nykymaailmassa Kambrikauden lajiräjähdys on ottanut ratkaisevan roolin yhteiskunnassa. Hänen vaikutusvaltansa ulottuu kaikille elämänalueille politiikasta populaarikulttuuriin. Päivä päivältä Kambrikauden lajiräjähdys muuttuu merkityksellisemmäksi ja sen vaikutus tuntuu kaikkialla. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti, mikä rooli Kambrikauden lajiräjähdys:llä on yhteiskunnan eri osa-alueilla ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Alkuperäistään nykyiseen tilaan Kambrikauden lajiräjähdys on herättänyt ennennäkemätöntä kiinnostusta herättäen keskustelua ja pohdiskelua kaikentyyppisissä yleisöissä. Siksi on olennaista tutkia tarkasti Kambrikauden lajiräjähdys:n ympärillä olevia eri kulmia, jotta ymmärtää sen tärkeys ja osaa sopeutua sen jatkuviin muutoksiin.

Kambrikauden trilobiitti, Asaphiscus wheeleri

Kambrikauden lajiräjähdyksellä viitataan monisoluisen eläinlajiston nopeaan monimuotoistumiseen lyhyessä ajassa kambrikauden ja paleotsooisen maailmankauden alussa. Kambrikauden räjähdyksen aikana osapuilleen 542–530 miljoonaa vuotta sitten syntyi valtaosa nykyisten eliölajien pääjaksoista. Pääjaksojen alku lienee tapahtunut jo edeltäneellä prekambrikaudella. Monien kaudella syntyneiden pääjaksojen on havaittu kuolleen sukupuuttoon. Sanalla räjähdys viitataan lähinnä kauden aikana fossiilien määrän rajuun kasvuun, lähinnä kovakuoristen eliöiden ilmestymisen vuoksi. Tältä kaudelta ovat peräisin suuret merenpohjiin hautautuneiden kalkkikuoristen eliöiden kerrostumat. Jo ennen kambrikautta oli monisoluisia pehmeäkudoksisia eliöitä, jotka eivät fossiloidu helposti, mutta siitä huolimatta niitä on löydetty. Kambrikauden räjähdys osoittaa myös miten evoluutiossa tapahtuu hyppäyksellisiä nopean kehittymisen vaiheita.

Syitä

Ilmiölle ei ole vielä yhtä yleisesti hyväksyttyä selitystä. Syiksi on ehdotettu suurta määrää biologisia ja geologisia tekijöitä. Näitä ovat muun muassa suvullisen lisääntymisen kehittyminen mikä lisäsi monimuotoisuutta, Rodinia-mantereen hajoaminen, uusien ekologisten lokeroiden vapautuminen jääkauden jäljiltä, silmän alkeellisten muotojen sekä Hox-geenien kehittyminen ja petojen kehittyminen.

Katso myös

Lähteet