Kannelmäen kirkko
Maailmassa Kannelmäen kirkko on ollut toistuva teema läpi historian. Alkuperäistään lähtien Kannelmäen kirkko on herättänyt kiinnostuksen ja huomion kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on merkinnyt ennen ja jälkeen tapaa, jolla ymmärrämme ja suhtaudumme ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kannelmäen kirkko:n vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen merkityksellisyyteen tieteessä ja teknologiassa. Kattavan analyysin avulla löydämme Kannelmäen kirkko:n todellisen suuruuden ja sen roolin nyky-yhteiskunnassa.
| Kannelmäen kirkko | |
|---|---|
 Kannelmäen kirkko |
|
| Sijainti | Vanhaistentie 6 Kannelmäki, Kaarela, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Kannelmäen seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1967–1968 |
| Suunnittelija | Martti Jaatinen |
| Materiaali | betoni |
| Istumapaikkoja | 520 |
 |
|
Kannelmäen kirkko on 1. syyskuuta 1968 käyttöön vihitty, arkkitehtitoimisto Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema kirkkorakennus Kannelmäen osa-alueella Kaarelan kaupunginosassa luoteisessa Helsingissä.
Kirkko on rakennettu vuosina 1967–1968 kutsukilpailun voittaneen suunnitelman mukaan. 30 metriä korkea, telttamaiseen muotoon rakennettu, julkisivultaan kuparilla verhoiltu katto peittää kirkkosalia. Kirkkoväen ylle muodostuu neliosaisen katon väliin jäävien ikkunoiden muodostama valon ja taivaan esilletuova risti.
Kirkon 29-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas. Alttaritaulu on Hilkka Toivolan lasimaalaus Elämänpuu vuodelta 1972. Kalusteina on Kari Asikaisen suunnittelemien Kari-tuolien prototyyppejä.
Kirkkoa käyttävät sekä Kannelmäen seurakunta että ruotsinkielinen Petrus församling.
Kannelmäen seurakunnan virasto- ja kerhotilat sijaitsevat matalammassa siipirakennuksessa.
Kirkko on vuodesta 2010 lähtien kuulunut Museoviraston arvokohteiksi luokittelemien, valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listalle.
Lähteet
- ↑ a b Harri Hemmilä: Museovirasto valitsi neljä uutta kirkkoa arvokohteiksi Valomerkki. 18.1.2010. Arkistoitu 13.9.2016. Viitattu 7.7.2016.
- ↑ Kannelmäen kirkko Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 12.4.2011.
- ↑ Oksanen, Kimmo: Kannelmäessä kohoaa futuristinen ”betonihärveli”, joka sai aikalaiset tolaltaan 1960-luvulla – Mikä on ihmiset suututtaneen rakennelman tarina? hs.fi. 22.1.2021. Viitattu 22.1.2021.
Aiheesta muualla
- Kannelmäen kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Kirkkoesittelyt – Kannelmäen kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kannelmäen seurakunnan sivut
| ||||||||||