Kansainvälinen homofobian, transfobian ja bifobian vastainen päivä
Nykymaailmassa Kansainvälinen homofobian, transfobian ja bifobian vastainen päivä:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Teknologian ja globalisaation myötä Kansainvälinen homofobian, transfobian ja bifobian vastainen päivä on ottanut odottamattoman roolin synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja erilaisia kantoja. Ei ole epäilystäkään siitä, että Kansainvälinen homofobian, transfobian ja bifobian vastainen päivä on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin politiikasta talouteen, mukaan lukien kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Kansainvälinen homofobian, transfobian ja bifobian vastainen päivä:n eri puolia ja keskustelemme sen vaikutuksista nykyään sekä sen mahdollisista vaikutuksista tulevaisuudessa. Poikkitieteellisellä lähestymistavalla lähestymme Kansainvälinen homofobian, transfobian ja bifobian vastainen päivä:tä useista eri näkökulmista tavoitteenamme ymmärtää paremmin sen laajuutta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
| Kansainvälinen homofobian, transfobian ja bifobian vastainen päivä | |
|---|---|
 ”Rainbow Flash” -tempaus homo- ja transfobian vastaisena päivänä Venäjällä. |
|
| Tyyppi | kansainvälinen vuosipäivä |
| Vietetään | 17. toukokuuta |
| Järjestämistiheys | vuosittain |
| Ensimmäisen kerran | 1990-luvulla |
| Liittyy | homofobiaan |
Kansainvälinen homofobian, transfobian ja bifobian vastainen päivä (engl. (International Day Against Homophobia, Transphobia & Biphobia, IDAHOTB) on 17. toukokuuta järjestettävä kansainvälinen vuosipäivä. Teemapäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005.
Päivämääräksi valittiin 17. toukokuuta, koska Maailman terveysjärjestö WHO poisti kyseisenä päivänä vuonna 1990 homoseksuaalisuuden psykologisten häiriöiden luettelosta.
Teemapäivän aikana järjestetään erilaista toimintaa ympäri maailmaa. Tavoitteena on ollut, että kansainvälisyys sekä tempausten ja toiminnan keskittyminen tiettyyn päivään lisäisivät tiedotusvälineiden kiinnostusta ja kiinnittäisivät huomiota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamaan syrjintään. Suomessa on järjestetty muun muassa keskustelutilaisuuksia, elokuvanäytöksiä ja juhlatilaisuuksia.
Sateenkaariyhteisöt ry nimitti vuoteen 2016 saakka kansainvälisenä homo- ja transfobian vastaisena päivänä homofobian vastaisen työn hyvän tahdon lähettilään.
Homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettiläät
| Vuosi | Lähettiläs |
|---|---|
| 2006 | Laulaja Arja Saijonmaa |
| 2007 | Toimittaja Jone Nikula |
| 2008 | Ulkoministeri Alexander Stubb |
| 2009 | Piispa Wille Riekkinen |
| 2011 | Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n toiminnanjohtaja Timo Laitinen |
| 2012 | Muusikko Olavi Uusivirta |
| 2013 | Kansanedustaja Lasse Männistö |
| 2014 | Tennispelaaja Jarkko Nieminen |
| 2015 | Kansanedustaja Annika Saarikko |
| 2016 | Kansanedustaja Jaana Pelkonen |
Katso myös
Lähteet
- ↑ Sateenkaariyhteisöt ry: 1705 - Kansainvälinen homofobian, transfobian ja bifobian vastainen päivä 17.5. ranneliike.net. Viitattu 17.5.2020.
- ↑ Sateenkaariyhteisöt ry: Viimeinen lähettiläs - vahvistuva sateenkaarikansan oma ääni ranneliike.net. 17.5.2017. Viitattu 17.5.2019.
- ↑ Tennispelaaja Jarkko Nieminen homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettiläs 2014 17.5.2014. ranneliike.net. Viitattu 18.12.2014.
- ↑ Poutanen, Pauli: Jaana Pelkonen on tänä vuonna homofobian vastaisen työn Hyvän tahdon lähettiläs Kotimaa. 17.5.2016. Iltalehti. Viitattu 17.5.2016.
