Karanmeri
Tässä artikkelissa tutkimme Karanmeri:n vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Karanmeri on ollut perustavassa roolissa vuorovaikutuksessa, kommunikoinnissa ja ympäröivän maailman ymmärtämisessä aina syntymästään nykypäivään. Kautta historian Karanmeri on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, ja sen vaikutus on tuntunut niinkin erilaisilla aloilla kuin politiikka, teknologia, taiteet ja populaarikulttuuri. Poikkitieteellisen lähestymistavan avulla tutkimme tarkasti, kuinka Karanmeri on muokannut kokemuksiamme ja näkökulmiamme ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen.
Karanmeri (ven. Ка́рское мо́ре) on Pohjoiseen jäämereen kuuluva merialue Siperian pohjoispuolella. Sen erottaa lännessä Barentsinmerestä Karansalmi ja Novaja Zemlja. Idässä Severnaja Zemlja erottaa sen Laptevinmerestä.
Karanmeri on suunnilleen 1 450 kilometriä pitkä ja 970 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on noin 880 000 km². Keskisyvyys on 110 metriä.
Neuvostoliitto ja sittemmin Venäjä on hävittänyt vanhoja ydinsukellusveneitään ja niiden reaktoreita hautaamalla ne Karanmereen. Karanmeren pohjassa on arviolta 17 000 säiliötä käytettyä ydinpolttoainetta, viisi ydinsukellusvenettä ja 16 entistä reaktoria. Ympäristöjärjestö Bellonan mukaan radioaktiivisessa romussa piilee uhka ympäristölle, sillä alueella etsitään aktiivisesti öljyä ja maakaasua.
Lähteet
- ↑ Sampo Kyyrö: Vanhojen ydinsukellusveneiden karmea hautausmaa - Karanmeressä 5 kokonaista sukellusvenettä, 16 reaktoria ja 17 000 säiliötä ydinjätettä Tekniikka & Talous. Arkistoitu 3.4.2015. Viitattu 2.4.2015.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karanmeri Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||