Kari Salmi
Nykymaailmassa Kari Salmi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Kari Salmi on herättänyt niiden huomion ja kiinnostuksen, jotka haluavat ymmärtää paremmin ympärillään olevaa maailmaa. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Kari Salmi on edelleen kiehtova aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Kari Salmi:n vaikutusta ja merkitystä, mikä antaa lukijoille selkeämmän ja syvemmän käsityksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
| Kari Salmi | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. syyskuuta 1947 Lahti, Suomi |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | virkamies, kaupunginjohtaja |
| Poliitikko | |
| Puolue | Suomen Sosialidemokraattinen Puolue |
|
|
|
Kari Salmi (s. 13. syyskuuta 1947 Lahti) oli Lahden kaupunginsihteeri, josta tuli Lahden kahdeksas kaupunginjohtaja Seppo Välisalon jälkeen. Hän edisti Lahden tunnettavuutta kulttuurikaupunkina tukemalla merkittävänä puuarkkitehtuurihankkeena EU-projektina Sibeliustalon rakentamista.
Määräaikaisen kaupunginjohtajuutensa jälkeen hänestä tuli sisäasiainministeri Kari Rajamäen määräaikainen valtiosihteeri Matti Vanhasen hallituksen ajaksi.
Eduskuntavaaleissa 2003 Kari Salmi sai 3 510 ääntä. Salmi oli myös ehdokkaana eduskuntavaaleissa 2007 mutta ei tullut valituksi.
Sisäasiainministeriön määräaikaisen viran jälkeen Kari Salmi toimi konsulttina Kari Salmi Consulting -nimisessä yrityksessä sekä Askon säätiön asiamiehenä. Hän osallistui kunnallisvaaleihin 2008 Lahden kaupungissa ja sai eniten ääniä lahtelaisista kaupunginvaltuustoehdokkaista – 1 872 ääntä.
Kari Salmi toimi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn projektipäällikkönä vuosina 2008–2011 valtakunnallisessa Lähiöohjelmassa. 27.9.2011 hänet valittiin ARAn määräaikaiseksi johtajaksi Jarmo Lindénin sijaiseksi Lindénin siirryttyä kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen valtiosihteeriksi.
Salmelle on myönnetty kauounkineuvoksen arvonimi ja hän on LUT - yliopiston tekniikan kunniatohtori.lähde?
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kuntalehti 2/2005 (PDF) (s. 5) kuntalehti.fi. Viitattu 1.2.2012.
- ↑ http://www.ess.fi/?article=213287
Arvi Hällfors (1930–1931) |
Eero H. I. Tammio (1931–1933) |
Paavo Säippä (1933–1938) |
Uuno Takki (1938–1942) |
Olavi Kajala (1942–1967)
Teemu Hiltunen (1967–1980) |
Seppo Välisalo (1980–1995) |
Kari Salmi (1995–2003) |
Tarmo Pipatti (2003–2007) |
Jyrki Myllyvirta (2007–2018) |
Pekka Timonen (2018–2023)
Niko Kyynäräinen (2023–)