Keltamänty
Nykymaailmassa Keltamänty on aihe, joka herättää kiinnostuksen ja huomion kaikenikäisten, kansallisuuksien ja elämäntapojen keskuudessa. Keltamänty on onnistunut vangitsemaan miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko populaarikulttuurin merkityksen, yhteiskuntavaikutusten tai tieteellisten vaikutusten vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Keltamänty:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Alkuperäistään nykypäivään Keltamänty on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja tuottaa edelleen keskusteluja, pohdintoja ja löytöjä.
| Keltamänty | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
| Suku: | Männyt Pinus |
| Laji: | ponderosa |
| Kaksiosainen nimi | |
 |
|
| Katso myös | |
Keltamänty eli lännenkeltamänty, aiemmin myös ponderosamänty (Pinus ponderosa) on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva puulaji. Sitä tavataan Pohjois-Amerikan länsiosassa. Laji jaetaan kolmeen ryhmään, joille joskus annetaan alalajin asema: P. ponderosa subsp. ponderosa, P. ponderosa subsp. benthamiana ja kanjonikeltamänty (P. ponderosa subsp. scopulorum). Keltamänty on saanut nimensä erikoisesta, kellanoranssista kaarnastaan.
Ulkonäkö
Keltamänty on suurikokoinen ainavihanta havupuu. Se kasvaa enimmillään 72 metriä korkeaksi ja rungon läpimitaltaan 2,5 metriä paksuksi. Kaarna on keltaisen tai punaisen ruskeaa ja halkeilee levyiksi, joita erottavat syvät uurteet. Nuorten puiden kuori on hyvin tummaa, lähes mustaa. Haarat ovat paksuja ja oranssinruskeita. Silmut ovat munanmuotoisia, punaruskeita ja pihkaisia.
Neulaset kasvavat yleensä kolmittain, mutta joskus kahden tai viidenkin kimpuissa. Ne ovat yleensä 7–25 senttimetriä pitkiä ja tumman keltavihreitä. Hedekävyt ovat pyöristyneen lieriömäisiä, 1,5–3,5 senttimetriä pitkiä ja keltaisia tai punaisia. Kävyt ovat leveän munanmuotoisia, 5–15 senttimetriä pitkiä ja punertavan ruskeita kypsinä.
Puun kaarna tuoksuu vaniljalta ja neulaset tuoksuvat murskattuina sitruunaisen tärpättiselle.
Levinneisyys
Keltamänty kasvaa luonnonvaraisena Kanadan, Yhdysvaltojen ja Meksikon länsiosissa, yleensä vuoristoissa. Kanadassa se kasvaa vain Brittiläisessä Kolumbiassa. Yhdysvalloissa sitä on länsirannikolta itään Pohjois-Dakotaan ja Texasiin saakka. Alalaji P. ponderosa subsp. ponderosa kasvaa sisämaassa Brittiläisessä Kolumbiassa, Montanassa, Idahossa, Washingtonissa, Oregonissa, Kaliforniassa ja Nevadassa. Alalaji P. ponderosa subsp. benthamiana kasvaa Washingtonissa, Oregonissa ja Kaliforniassa rannikolla. P. ponderosa subsp. scopulorum kasvaa sisämaassa muiden alalajien itäpuolella.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Pinus ponderosa IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Arboretum Mustila Viitattu 22.1.2020.
- ↑ Pinus ponderosa Douglas ex C. Lawson Finto, Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 3.11.2019.
- ↑ a b c Pinus ponderosa The Gymnosperm Database. Viitattu 3.11.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d Pinus ponderosa Flora of North America. Viitattu 3.11.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c Virginia Tech
Aiheesta muualla
- Suomen Lajitietokeskus: Keltamänty – Pinus ponderosa
- ITIS: Pinus ponderosa (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Pinus ponderosa (englanniksi)
- Flora of China: Pinus ponderosa (englanniksi)
|