Kenttäsairaala
Nykymaailmassa Kenttäsairaala on olennainen aihe, joka vaikuttaa kaiken ikäisiin, sukupuolisiin ja taustoihin kuuluviin ihmisiin. Tämän kysymyksen ratkaisemisen merkitys on sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin fyysisestä ja henkisestä terveydestä sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Kautta historian Kenttäsairaala on ollut laajan tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on johtanut monenlaisiin näkökulmiin ja lähestymistapoihin sen lähestymiseen. Tässä artikkelissa tutkimme Kenttäsairaala:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin, jotta voimme tarjota kattavan ja ajantasaisen kuvan tästä aiheesta.
Kenttäsairaala (sotilaslyhenne KS) on sairaala, joka sijaitsee usein sota- tai katastrofialueella. Kenttäsairaalassa hoidetaan usein akuutteja tapauksia, joita ei jostain syystä voida toimittaa pysyviin sairaaloihin. Kriisioloihin rakennetut kenttäsairaalat ovat usein ylikuormitettuja ja puutteellisesti varustettuja. Hoitajia ja lääkäreitä sekä varusteita ja lääkintätarpeita kuten verituotteita voi olla liian vähän suhteessa sairastuneiden, loukkaantuneiden tai haavoittuneiden määrään ja terveydentilaan. Alueen pysyvä terveydenhuollon rakenteet ja perusinfrastruktuuri saattavat kriisioloissa olla valmiiksi puutteellisia tai vaurioituneita.
Suomessa kenttäsairaaloita on esimerkiksi Suomen Punaisella Ristillä (SPR) ja puolustusvoimilla. Sodan aikana myös Lotta Svärd -järjestö varusti kenttäsairaaloita. SPR on toimittanut kenttäsairaalan tai -sairaaloita (usein yhdessä yhteistyötahojen kanssa) useille katastrofi- tai kriisialueelle. Ensimmäinen SPR:n kenttäsairaala henkilökuntineen lähti vuonna 1877 Turkin sotaan. Kenttäsairaaloista on historiallisesti käytetty myös nimitystä ambulanssi, jolla tässä merkityksessä tarkoitetaan siirreltävää sairaalakokonaisuutta.
Näyttöön pohjautuvia toimivia ratkaisuja ja hyviä käytänteitä pyritään huomioimaan myös kenttäsairaaloissa. Esimerkiksi kenttäsairaaloihden paikan valintaa pohdittiin lääketieteellisessä kirjallisuudessa jo 1800-luvun lopulla.
Vuoden 2020 aikana erilaiset olemassaoleviin rakennuksiin ja tilapäissuojiin rakennetut kenttäsairaalat ovat olleet laajalti käytetty ratkaisu koronavirusepidemian hoidossa monessa vauraammassakin maassa, jos normaali sairaalakapasiteetti ei ole riittänyt koronapotilaiden hoitamiseen.
Lähteet
- ↑ a b Marja Kivilompolo: Kenttäsairaala tuo avun nopeasti katastrofialueelle 16.9.2010. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 24.7.2020.
- ↑ Merja Helminen ja Arttu Lahdenperä: Punaisen Ristin kenttäsairaalassa hoidetut potilaat Bamin maanjäristyksen jälkeisinä ensimmäisinä viikkoina Lääkärilehti 14/2005 vsk 60, s. 1525 - 1529, laakarilehti.fi. 8.4.2005. Viitattu 24.7.2020.
- ↑ a b Markus Myllyoja: Messukeskuksista ja stadioneista tuli sairaaloita – tällaisissa tilapäisoloissa koronapotilaita hoidetaan maailmalla, katso kuvat ja videot 17.4.2020. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 24.7.2020.
- ↑ a b Historia punainenristi.fi. Viitattu 24.7.2020.
- ↑ Osa 4 – Talvisodan ensimmäiset sotainvalidit Sotainvalidien Veljesliitto. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Michael Naor, Ednilson Bernardes: Self-Sufficient Healthcare Logistics Systems and Responsiveness: Ten Cases of Foreign Field Hospitals Deployed to Disaster Relief Supply Chains Journal of Operations and Supply Chain Management, 9 (1): 1-22. 2016. Viitattu 24.7.2020.
- ↑ Ari K. Leppäniemi: Abdominal War Wounds—Experiences from Red Cross Field Hospitals World Journal of Surgery, 29: S67–S71(2005). 13.4.2005. Viitattu 24.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Edmund Andrews: In future battles where shall the field hospitals be placed? JAMA. 1896; XXVII(11):593-595. 12.9.1896. Viitattu 24.7.2020. (englanniksi)
