Kesä

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kesä eli suvi on vuodenaika kevään ja syksyn välissä. Kesä on vuodenajoista lämpimin, koska Maa on silloin kallistunut niin, että Aurinko säteilee maan pinnalle jyrkemmässä kulmassa kuin muina vuodenaikoina. Pohjoisella pallonpuoliskolla jotkut laskevat kesäkuukausiksi kesä-, heinä- ja elokuu, eteläisellä pallonpuoliskolla joulu-, tammi- ja helmikuu. Tarkempi määritelmä (ns. teriminen kesä) riippuu lämpötiloista.

Kesän määritelmä

Kesän pituus voidaan määritellä useilla eri tavoilla, joko kalenterin mukaan tai ilmaston tai sään perusteella. Vanhan tähtitieteellisen määritelmän mukaan pohjoisen pallonpuoliskon kesä alkaa kesäpäivänseisauksesta 21. tai 22. kesäkuuta ja päättyy syyspäiväntasaukseen 22. tai 23. syyskuuta. Vastaavasti eteläisen pallonpuoliskon kesä alkaa 21. tai 22. joulukuuta ja päättyy 20. tai 21. maaliskuuta. Kuukausista kesään kuuluviksi lasketaan tavallisesti kesä-, heinä- ja elokuu. Terminen kesä katsotaan alkavaksi, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyväisluontoisesti +10 °C:n yläpuolelle, ja päättyväksi, kun se vastaavasti laskee saman rajan alle. Terminen kesä kestää Etelä-Suomessa neljä kuukautta, Pohjois-Lapissa vain kaksi. Suomessa kesällä saatetaan myös tarkoittaa koulujen kesäloma-aikaa, joka alkaa kesäkuun alussa ja kestää nykyään 9–11 viikkoa vuodesta ja paikkakunnasta riippuen.

Kesän pituuden vaikutus kasvillisuuteen

Kesän pituus vaikuttaa alueen kasvillisuuteen ja samalla myös eläimistöön merkittävästi. Pohjoisilla arktisilla alueilla, kuten Huippuvuorilla, kesää ei tule lainkaan, vaan siellä on joko pysyvä talvi tai lyhyt kevät vaihtuu suoraan syksyksi. Huippuvuorilla on niin kylmä ilmasto, etteivät edes kymmentä senttimetriä korkeammat varpukasvit kasva siellä hyvin. Antarktiksella on myös erittäin kylmä ilmasto. Vostokissa ei edes lämpimimpänä kuukautena – joulukuussa – nousta juurikaan –25 °C:n yläpuolelle. Esperanza sijaitsee Pohjois-Antarktiksella, Antarktisen niemimaan pohjoiskärjessä, mutta sinnekään ei varsinaista termistä kesää tule. Kuitenkin lämpimin siellä mitattu lämpötila on ollut noin +25 °C (joulukuussa), joka luokiteltaisiin jo hellelukemaksi ja selkeästi termisen kesän lämpötilaksi. Euraasian mantereella Jäämeren kasvillisuus on jo runsaampaa ja käsittää esimerkiksi korkeampia varpuja ja kituliaita puita. Tundralle ei tule termistä kesää, mutta sen eteläosissa saatetaan päästä keskikesällä tilapäisesti helteelle joinakin vuosina.

Pohjoinen metsänraja kulkee yleensä suunnilleen siellä, missä vuoden lämpimimmän kuukauden keskilämpötila on +10 °C eli kesä kestää noin kuukauden. Tämän eteläpuolella kasvavat boreaaliset havumetsät seuduilla, jossa kesän pituus on 1–4,5 kuukautta. Kokonaan tällä vyöhykkeellä ovat muiden muassa Suomi, Viro ja osa Latviaa. Alueilla, joilla kesän pituus on 4,5–7 kuukautta, kasvaa viileäksi ajaksi lehtensä pudottavia lehtimetsiä, mutta kuivemmilla alueilla on aroa tai aavikkoa. Alueilla, joilla kesän pituus on yli puoli vuotta, ei välttämättä tule termistä talvea, vaan pitkä terminen syksy vaihtuu lopulta kevääksi. Subtrooppisilla alueilla kesän pituus on yli 7,5 kuukautta eikä termistä talvea ole lainkaan. Näillä alueilla kasvillisuus on joko ainavihantaa subtrooppista metsää tai ruohostoa tai aavikkoa, esimerkiksi Saharassa. Näillä alueilla kasvukauden pituuteen eniten vaikuttava ilmastotekijä ei ole lämpötila vaan sademäärä.

Suomen kesä

Pääartikkeli: Suomen kesä

Suomessa ilmastotieteellinen terminen kesä tarkoittaa vuodenaikaa, jolloin vuorokauden keskilämpötila on korkeampi kuin +10 °C. Pohjois-Lapissa kesän pituus on noin kaksi kuukautta, kesäkuun lopulta elokuun lopulle. Oulun seudulla kesän pituus on jo kolme kuukautta, kesäkuun alusta syyskuun alkuun. Etelärannikolla ja Lounais-Suomessa kesän pituus on neljä kuukautta, toukokuun lopulta syyskuun lopulle. Käytännössä kesäksi monissa yhteyksissä lasketaan kesä-, heinä- ja elokuu. Helsingissä vuorokauden keskilämpötila on ylimmillään heinäkuun jälkipuoliskolla ja elokuun alussa, jolloin se on noin +18 °C. Utsjoella se on korkeimmillaankin vain +13 °C, heinäkuun puolivälissä. Kun kesä on kuumimmillaan, sataa myös eniten.

Lämpimiä kesiä ovat Suomessa olleet muun muassa kesät 1972, 1973, 1988, 1994, 1997, 1999, 2001, 2002, 2003, 2005, 2006, 2010, 2011, 2013, 2014, 2018, 2020, 2021, 2022 ja 2023. Suomen lämpöennätys mitattiin 29. heinäkuuta 2010. Silloin Joensuun lentokentällä, Liperissä saavutettiin +37,2 °C.

Viileitä kesiä taas ovat olleet muun muassa kesät 1962, 1976, 1981, 1987, 1990, 1993, 1996, 1998, 2004, 2008 ja 2017.

Melko tavanomaisia kesiä (ei selvästi lämpimämpiä taikka kylmempiä) on puolestaan vietetty muun muassa vuosina 1961, 1963, 1964, 1965, 1966, 1967, 1968, 1969, 1970, 1971, 1974, 1975, 1977, 1978, 1979, 1980, 1982, 1983, 1984, 1985, 1986, 1989, 1991, 1992, 1995, 2000, 2007, 2009, 2012, 2015, 2016 ja 2019.

Katso myös

• Helle
• Syksy
• Talvi
• Kevät

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesä Wikimedia Commonsissa

• Sitaatteja aiheesta Kesä Wikisitaateissa