Nykymaailmassa Kesäolympialaiset 1968 on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutukset ovat heijastuneet politiikkaan, talouteen, kulttuuriin ja jopa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Kautta historian Kesäolympialaiset 1968 on ollut erilaisten keskustelujen ja analyysien kohteena, mikä on herättänyt kiinnostusta tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Kesäolympialaiset 1968:n monia puolia, tarkastelemme sen vaikutusta nykyisessä kontekstissa ja ennustamme sen merkitystä tulevaisuudessa. Kesäolympialaiset 1968 kutsuu meidät pohtimaan ja ymmärtämään paremmin ympäröivää maailmaa alkuperästään sen vaikutuksiin nykyelämässä.
XIX olympiadin kisat | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Isäntäkaupunki | México, Meksiko | ||||||
Osallistujamaita | 112 | ||||||
Osallistujat | 5 516 (4 735 miestä, 781 naista) | ||||||
Kisatapahtumat | 172 kilpailua 23 lajissa | ||||||
Avajaiset | 12. lokakuuta 1968 | ||||||
Päättäjäiset | 27. lokakuuta 1968 | ||||||
Avaaja | presidentti Gustavo Díaz Ordaz | ||||||
Urheilijoiden vala | Pablo Garrido | ||||||
Olympiatulen sytyttäjä | Norma Enriqueta Basilio de Sotelo | ||||||
Olympiastadion | Estadio Olímpico Universitario | ||||||
|
Vuoden 1968 kesäolympialaiset järjestettiin Méxicossa Meksikossa 12. lokakuuta 1968 – 27. lokakuuta 1968.
Kisat ovat korkeimmalla koskaan pidetyt olympialaiset (2 700 metriä merenpinnasta). Tämä vaikutti tulostasoon osin heikentävästi (kestävyyslajit), toisaalta ohuen ilman ansiosta tehtiin haamutuloksia, kuten Bob Beamonin pituushypyssä hyppäämä 890 cm.
Olympiakisoja varjostivat niin kansainvälispoliittiset kuin Meksikon sisäpoliittisetkin tekijät. Yleismaailmallista ilmapiiriä kiristivät jo usean vuoden ajan käyty Vietnamin sota ja Neuvostoliiton johdolla elokuussa 1968 suoritettu Tšekkoslovakian miehitys. Itse kisojen kannalta vakavin uhka oli sisäpoliittinen. Pääkaupungissa Méxicossa puhkesi vakavia opiskelijalevottomuuksia syyskuussa 1968, ja armeija miehitti kaupungin yliopiston. Mielenosoitukset päättyivät 2. lokakuuta tapahtuneeseen Tlatelolcon verilöylyyn, jossa sai surmansa 260 ja loukkaantui liki 1 200 ihmistä. Kaikesta huolimatta olympialaiset päästiin aloittamaan suunnitellusti, ja itse kisat olivat monessa suhteessa ennätykselliset. Osallistujamaita oli ensimmäisen kerran yli sata, kaikkiaan 112, ja yli 5 500 urheilijaa kilpaili 172 lajissa. Eri lajeissa syntyi 47 maailmanennätystä ja 164 olympiaennätystä.
México voitti äänestyksessä isännyydestä Detroitin, Buenos Airesin ja Lyonin.
Äänestystulokset 18. lokakuuta 1963 Baden-Baden, Saksa | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Kaupunki | Maa | Kierros 1 | |||||
México | Meksiko | 30 | |||||
Detroit | Yhdysvallat | 14 | |||||
Lyon | Ranska | 12 | |||||
Buenos Aires | Argentiina | 2 |
Mexicon kesäolympialaisten ohjelmassa oli 172 kilpailutapahtumaa 20 urheilulajissa.
Vuoden 1968 kesäolympialaisiin osallistui 112 maata.
Kisojen selvästi menestyksekkäimmät maat olivat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto. Isäntämaa Meksiko oli 15:s.
Vuoden 1968 kesäolympialaisten mitalitaulukko | |||||
---|---|---|---|---|---|
Sija | Maa | Kultaa | Hopeaa | Pronssia | Yhteensä |
1 | Yhdysvallat | 45 | 28 | 34 | 107 |
2 | Neuvostoliitto | 29 | 32 | 30 | 91 |
3 | Japani | 11 | 7 | 7 | 25 |
4 | Unkari | 10 | 10 | 12 | 32 |
5 | Itä-Saksa | 9 | 9 | 7 | 25 |
6 | Ranska | 7 | 3 | 5 | 15 |
7 | Tšekkoslovakia | 7 | 2 | 4 | 13 |
8 | Länsi-Saksa | 5 | 11 | 10 | 26 |
9 | Australia | 5 | 7 | 5 | 17 |
10 | Iso-Britannia | 5 | 5 | 3 | 13 |
11 | Puola | 5 | 2 | 11 | 18 |
12 | Romania | 4 | 6 | 5 | 15 |
|
Ammunta | Jalkapallo | Koripallo | Lentopallo | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Pelota (Näytöslaji) | Purjehdus | Pyöräily | Ratsastus | Soutu | Tennis (Näytöslaji) | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu