Seuraavassa artikkelissa perehdymme Keski-Suomen vaalipiiri:een, aiheeseen, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina. Se on ongelma, joka koskee kaiken ikäisiä ihmisiä ja eri puolilla maailmaa, ja sillä on merkittävä vaikutus tämän päivän yhteiskuntaan. Näiden linjojen mukaisesti tarkastelemme Keski-Suomen vaalipiiri:een liittyviä eri näkökohtia, mukaan lukien sen historiaa, vaikutusta populaarikulttuuriin, sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään ja mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja tämän ongelman ratkaisemiseksi. Lisäksi tutkimme Keski-Suomen vaalipiiri:een osallistuvien asiantuntijoiden ja ihmisten mielipiteitä saadaksemme täydellisemmän ja luotettavamman käsityksen sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.
Keski-Suomen vaalipiiri | |||
---|---|---|---|
Alue | Keski-Suomen maakunta | ||
Lautakunnan kokouspaikka | Jyväskylä | ||
Aiemmat nimet | Keski-Suomen läänin vaalipiiri | ||
Käytössä | vaaleista 1962 alkaen | ||
Kansanedustajia |
10
|
Keski-Suomen vaalipiiri (vaaleihin 1995 Keski-Suomen läänin vaalipiiri) on Suomen eduskuntavaalien vaalipiiri, josta valitaan nykyisin kymmenen kansanedustajaa 200:sta. Aikaisemmin eduskuntavaalipiireissä käytiin myös tasavallan presidentin valitsijamiesvaalit ennen suoraan kansanvaaliin siirtymistä 1994. Nykyään presidentinvaaleissa vaalipiirejä käytetään vain vaalien tekniseen toimittamiseen. Keski-Suomen vaalipiiri muodostettiin vuonna 1960, jolloin myös Keski-Suomen lääni perustettiin. Tätä ennen pääosa alueesta kuului Vaasan läänin itäiseen vaalipiiriin sekä osia Hämeen läänin pohjoiseen, Mikkelin läänin ja Kuopion läänin läntiseen vaalipiiriin. Vuonna 1974 Kuhmoinen siirrettiin Hämeen läänin pohjoisesta vaalipiiristä Keski-Suomen vaalipiiriin, mutta vuoden 2021 alusta kunta liittyi Pirkanmaahan ja vaihtoi samalla takaisin vanhaan vaalipiiriinsä, jonka nimeksi tuli vuonna 1997 Pirkanmaan vaalipiiri.
Vuoteen 1970 asti vaalipiiristä valittiin 11 kansanedustajaa, sen jälkeen edustajia on valittu 10.
Vaalipiiriin kuuluvat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski.
Vaalipiirin entisiä kuntia ovat Jyväskylän maalaiskunta, Jämsänkoski, Konginkangas, Korpilahti, Koskenpää, Leivonmäki, Pihlajavesi, Pylkönmäki, Sumiainen, Suolahti, Säynätsalo ja Äänekosken maalaiskunta.
Keski-Suomen valtapuolueita ovat olleet Keskusta sekä SDP. 2010-luvulla perussuomalaiset ovat kasvattaneet selkeästi kannatustaan.
vaalit | paikat | Äänestys- aktiivisuus | ||||||||
SDP | ML Kesk. |
SKDL Vas. |
Kok. | SMP PS |
SKL KD |
Vihr. | Muut | Yht. | ||
1962 | 2 | 3 | 3 | 1 | -- | 2a | 11 | |||
1966 | 4 | 3 | 2 | 1 | -- | 1b | 11 | |||
1970 | 3 | 3 | 2 | 2 | 1 | -- | 11 | |||
1972 | 3 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 10 | |||
1975 | 3 | 3 | 2 | 2 | -- | -- | 10 | |||
1979 | 3 | 2 | 2 | 2 | -- | 1 | 10 | |||
1983 | 3 | 3 | 2 | 2 | -- | -- | -- | 10 | 77,3 % | |
1987 | 3 | 2 | 1 | 2 | 1 | 1 | -- | 10 | 73,7 % | |
1991 | 3 | 3 | 1 | 1 | 1 | 1 | -- | 10 | 70,0 % | |
1995 | 4 | 3 | 1 | 1 | -- | 1 | -- | 10 | 68,7 % | |
1999 | 3 | 4 | 1 | 1 | -- | 1 | -- | 10 | 65,0 % | |
2003 | 3 | 4 | 1 | 1 | -- | 1 | -- | 10 | 65,4 % | |
2007 | 3 | 4 | 1 | 1 | -- | 1 | -- | 10 | 65,0 % | |
2011 | 2 | 3 | 1 | 2 | 2 | -- | -- | 10 | 68,9 % | |
2015 | 2 | 4 | -- | 1 | 2 | -- | 1 | 10 | 69,7 % | |
2019 | 2 | 3 | 1 | 1 | 2 | -- | 1 | 10 | 70,9 % | |
2023 | 3 | 2 | -- | 2 | 2 | -- | 1 | 10 | 70,6 % | |
a Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto (1) Suomen Kansanpuolue (1) b TPSL (1) |
vaalit | ehdokas | puolue | äänet | |
---|---|---|---|---|
1991 | Mauri Pekkarinen | Kesk. | 10 306 | |
1995 | 10 265 | |||
1999 | 9 633 | |||
2003 | 12 164 | |||
2007 | 9 102 | |||
2011 | Anne Kalmari | 9 288 | ||
2015 | Lauri Ihalainen | SDP | 10 354 | |
2019 | Riitta Mäkinen | 8 916 | ||
2023 | Riitta Mäkinen | 9 712 |