Nykymaailmassa Kielitoimisto on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on kiinnittänyt eri alojen huomion. Akateemisesta maailmaan Kielitoimisto:stä on tullut jatkuvan keskustelun ja kasvavan kiinnostuksen aihe. Ajan mittaan Kielitoimisto:llä on osoittautunut olevan merkittävä vaikutus yhteiskuntaan ja se on synnyttänyt keskusteluja ja pohdintoja, jotka ylittävät rajat ja kulttuurit. Tässä artikkelissa tutkimme Kielitoimisto-ilmiötä perusteellisesti ja analysoimme sen vaikutuksia ja vaikutusta nykymaailmaan.
Kielitoimisto on yleisessä käytössä oleva nimitys Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osastolle, jonka tehtävänä on huolehtia suomen kielen huollosta. Osasto palvelee yleisöä kielenhuoltoon liittyvissä asioissa ja vastaa suomen kieleen ja suomenkielisiin nimiin liittyviin kysymyksiin. Se tarjoaa muun muassa puhelinneuvontaa, tekstinhuoltoa ja koulutusta. Kielenhuolto-osaston johtajana toimii Salli Kankaanpää. Tätä ennen johtajana oli Pirjo Hiidenmaa.
Kotimaisten kielten keskuksella on lakiin perustuva velvollisuus kehittää ja huoltaa kotimaisia kieliä ilmaisuvälineinä, ja kielenhuolto-osasto vastaa tästä tehtävästä suomen kielen osalta. Kielitoimisto toimii kielenhuoltoviranomaisena, joka ohjaa ja kehittää suomen yleiskieltä.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteydessä oli toiminut jo vuodesta 1903 kolmimiehinen kielitieteellinen valiokunta. Vuonna 1927 sitä laajennettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnaksi, ja sen oli määrä ohjata kaikkia suomalaisia oikeakielisyysasioissa. Vuonna 1945 valiokunnan yhteyteen perustettiin kielitoimisto, ja vuonna 1949 kielivaliokunta eli tuolloin kielilautakunta siirrettiin valtion ja Suomen Akatemian alaisuuteen. SKS:n Nykysuomen laitos siirtyi Suomen Akatemian suojiin vuonna 1960 ja kielitoimisto 10 vuotta myöhemmin. Vuonna 1976 perustettiin opetusministeriön alaisuuteen Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus), johon Nykysuomen laitos siirrettiin Suomen Akatemiasta. Keskuksen nimi lyheni vuonna 2012 Kotimaisten kielten keskukseksi.