Kirkollishallitus

Nykymaailmassa Kirkollishallitus on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri alueilla. Olipa kyseessä akateeminen, poliittinen, sosiaalinen tai kulttuurinen, Kirkollishallitus on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja kansalaisten huomion. Sen merkitys ja merkitys ovat kehittyneet ajan myötä, mikä osoittaa sen vaikutuksen nyky-yhteiskuntaan. Tämän artikkelin tarkoituksena on perehtyä Kirkollishallitus:n eri ulottuvuuksiin ja tutkia sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja. Kirkollishallitus edustaa alkuperästään sen vaikutukseen nykyisyyteen asti keskeistä aihetta, joka ansaitsee analysoinnin ja perusteellisen keskustelun.

Tämä artikkeli käsittelee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoelintä. Kirkkohallitus on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallintoelin.
Kirkollishallitus on sijoitettu Kuopioon ja pääistuntopaikka on kirkkokunnan keskustalo Hatsalan kaupunginosassa.

Kirkollishallitus on Suomen ortodoksisen kirkkokunnan ja sen kolmen hiippakunnan yhteinen hallintoelin, jonka toimipaikka on Kuopiossa.

Kirkollishallituksen kollegioon kuuluu kolmen hiippakuntapiispan lisäksi neljä valittua jäsentä, joista yhden tulee olla pappi ja yhden juristi.

Eräät kirkollishallituksen kanslian virkamiehet toimivat kirkollishallituksen istunnoissa asioiden esittelijöinä.

Kirkollishallitus toimeenpanee kirkolliskokouksen päätökset.

Katso myös

Aiheesta muualla