Kirmukarmu
Nykyään Kirmukarmu on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Kirmukarmu on onnistunut asettumaan kiinnostavaksi kohteeksi monenlaiselle yleisölle joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kirmukarmu:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia eri yhteyksissä. Kirmukarmu kutsuu meidät pohtimaan sen merkitystä ja merkitystä päivittäisessä elämässämme sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen. Liity kanssamme tutustumaan Kirmukarmu:n maailmaan ja paljastamaan monimutkaisuudet, jotka tekevät siitä niin kiinnostavan aiheen.
Kirmukarmu (tai Kirmu) on myyttinen hämäläinen sotapäällikkö. Hänen oletetaan eläneen mahdollisesti 1200-luvun alussa. Kirmukarmuun liittyy myös Vesilahdella sijaitseva Kirmukarmun mäki, joka on tunnettu merkittävistä merovingiaikaisista hautalöydöistään. Germund eli Girmund on mahdollisesti muinaisgermaaninen nimi, joka Kustaa Vilkunan mukaan tarkoittaa suomeksi keihäsvartijaa (ger, gir ’keihäs’, mundr ’vartija, suojelija’). Nimi sopii hyvin Kirmukarmuun liittyvään arkeologiseen ja perimätiedolliseen aineistoon.
Tarinoissa Kirmukarmun kerrotaan lapsena herättäneen poikkeuksellisilla kyvyillään ihailua muissa. Hänen kerrotaan kasvaneen ankarassa kodissa rohkeaksi ja taitavaksi soturiksi. Hänen joukkojensa sotaretket kohdistuivat tarinoiden mukaan pääasiassa Novgorodiin. Rautakauden loppu oli Itämeren alueella väkivaltaista aikaa alueen heimojen tehdessä ryöstöretkiä aktiivisesti toistensa maille. Vastaavasti Novgorodista tehtiin historiallisten lähteiden mukaan vuodesta 1042 lähtien useita sotaretkiä Suomeen.
Pakanallisen Kirmukarmun sanotaan vainonneen kristittyjä. Kansantarinat kertovat rauhanomaisen kristinuskon levittäjän, Hunnun Herran, ja Kirmukarmun kohtaamisista. Kirmukarmu sidotutti Hunnun Herran puuhun ja jätti tämän kuolemaan nälkään. Hunnun herra ei kuitenkaan Kirmukarmun ihmetykseksi kuollut. Lopulta Hunnun herra pakeni, mutta jäi kiinni, jolloin Kirmukarmu repi häneltä kädet irti. Paikalliset kuitenkin pelastivat Hunnun herran ja sitoivat tämän käsien tyngät.
Kirmukarmun kerrotaan haavoittuneen ja joutuneen joukkoineen Venäjälle vangiksi. Mahdollisesti kyseisen Novgorodiin suuntautuneen epäonnistuneen sotaretken seurauksena Kirmukarmun sanotaan pettyneen pakanallisiin jumaliinsa ja vaikuttuneen Hunnun herran uhrimielestä, jonka vuoksi hän lopulta kääntyi kristinuskoon.
Kirmukarmun tovereihin kerrotaan kuuluneen muiden muassa Kaakilan linnankallion lähettyvillä elänyt Uljas-Urtti, Jaanun lappalainen setämies, venäjän kieltä osannut Osmo Karjalainen sekä Tarkan Mielikkitytär.
Lähteet
- ↑ http://www.vesilahdenseurakunta.fi/historiaa/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.narvasoft.fi/kktie/kirkarmu.html
- ↑ Vesilahti, Kirmukarmu www.narvasoft.fi. Viitattu 2.4.2016.
- ↑ SKS, Frans Kärjen kokoelmat, mm. nrot 13919-13927
- ↑ Vesilahti, Kirmukarmu www.narvasoft.fi. Viitattu 30.3.2016.
- ↑ SKS, Frans Kärjen kokoelmat, mm. 13956
- ↑ Vesilahti, Kirmukarmu www.narvasoft.fi. Viitattu 31.8.2019.
Aiheesta muualla
- Nähtävyyksiä Vesilahdessa: Kirmukarmu
- www.Vesilahti.fi Klaus Kurjen tie (Arkistoitu – Internet Archive)