Kisatyttö
Nykymaailmassa Kisatyttö on ottanut keskeisen roolin ihmisten elämässä. Teknologian ja globalisaation myötä Kisatyttö:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, joka kattaa yhteiskunnan eri osa-alueet. Kisatyttö:stä lähtien se on synnyttänyt suuria kiistoja ja keskusteluja sen vaikutuksiin populaarikulttuuriin ja ihmisten vuorovaikutukseen. Tässä artikkelissa tutkimme Kisatyttö-ilmiötä eri näkökulmista ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta jokapäiväiseen elämään.
Kisatyttö on urheilutapahtumassa toimiva nuori nainen, jonka tehtävät voivat liittyä tapahtuman tiedotus- ja suhdetoimintaan (PR-emäntä), vieraanvaraisuuteen sekä kilpailijoiden ja yleisön opastamiseen, viihdyttämiseen ja kannustamiseen. Kisatyttöjä on käytetty laajasti muun muassa moottoriurheilutapahtumissa (varikkotyttö, engl. race girl, grid girl) sekä hiihdon ja jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa. Kisatyttöjen rooli voi vaihdella pelkästä poseerauksesta vaativaan lehdistöavustajan tai kisaoppaan työhön. Työ huipentuu usein palkintojenjakoon liittyviin seremonioihin, mutta tehtävät voivat alkaa jo kisoja edeltävistä tiedotus- ja markkinointitilaisuuksista. Tehtävästä ei välttämättä makseta lainkaan palkkaa, vaan tehtävä voi olla vapaaehtoistyötä tai korvaus voidaan antaa esimerkiksi kisaa sponsoroivien yritysten lahjakortteina.
Valintaperusteita
Perinteisen sukupuolivaatimuksen lisäksi kisatytöiltä on edellytetty muun muassa reippautta, urheilullisuutta, rohkeutta, edustavuutta, esiintymiskykyä, kielitaitoa, ryhmädynamiikkaa ja rytmitajua. Kisatyttöjen valintaa on toteutettu kuvallisten hakemusten lisäksi myös julkisten kauneuskilpailujen tai yleisöäänestysten muodossa.
Kritiikkiä
Viime vuosikymmeninä kisatyttöjen käyttöä on alettu kritisoida sukupuolten tasa-arvonäkemysten muututtua. Formula 1 -kilpailuissa luovuttiin varikkotyttöjen käytöstä vuonna 2018, koska sen katsottiin olevan ”selkeästi ristiriidassa nykypäivän yhteiskuntanormien kanssa”. Nuorten naisten sijaan kilpailujen eräänlaisiksi maskoteiksi otettiin kartingia harrastavia lapsia, grid kids, joskin tämä herätti jonkin verran keskustelua lasten turvallisuudesta varikko-oloissa.
Salpausselän kisoissa päädyttiin vuonna 1987 tasa-arvovaltuutetun huomautuksesta hakemaan tehtävään myös kisapoikia, joita seuraavan vuoden 400 hakijan joukossa oli kuitenkin vain kaksi. Kolme vuosikymmentä myöhemmin Salpausselän kisatyttökoordinaattori Tanja Arvila olikin perinteisellä kannalla: ”Kisatyttö on kisatyttö. Ei ole olemassa kisapoikia. Tiettyjä perinteitä on syytä kunnioittaa.” Molempia sukupuolia ainakin teoriassa suosivan ratkaisun teki myös Lahden MM-hiihtojen 2017 kisaorganisaatio sen jälkeen, kun Opiskelijoiden liikuntaliiton varapuheenjohtaja Teemu Palkki oli ironisoinut hakuilmoituksen sukupuolioletusta blogikirjoituksessaan ilmoittamalla hakevansa itse tehtävään. Ratkaisua kritisoi muun muassa Juha Mieto: ”len kasvanut kulttuurissa, jossa naisille luontaisesti sopivista asioista on pidettävä kiinni. Kisatyttö on kisatyttö, sillä selvä.”
Lähteet
- ↑ a b c Rauhanlaakso, Esa: MM-kisojen kisatytöksi haluava - haku alkaa nyt Etelä-Suomen Sanomat. 10.10.2015. Viitattu 16.3.2022.
- ↑ "Viehkeät emännät", väliotsikoitu osio jutussa Heini, Maija-Liisa: Oslon miljoonakisoilla on peräti kulttuuriavajaiset. Helsingin Sanomat, 12.2.1966, s. 13. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Salpausselällä käy poikakin kisatytöksi. Helsingin Sanomat, 24.11.1987, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Imatranajon kisatytöksi ehdolla seitsemän kaunotarta Bike-digilehti. 3.6.2016. Viitattu 16.3.2022.
- ↑ a b Kisatyttöjen haku Lahteen on syrjivää ilmoittelua. Helsingin Sanomat, 23.11.1987, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Berg, Tommi: Sinustako Salppurin kisatyttö? Uusi Lahti, 22.10.2013. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.3.2022.
- ↑ Sinustako NMT-GSM-kisatyttö? (Tele-yhtiön ilmoitus urheilusivuilla.) Helsingin Sanomat, 26.10.1996, s. 45. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Tule Kisatytöksi talven suuriin huipputapahtumiin! (Salpausselän kisojen ym. tapahtumien yhteisilmoitus työpaikkasivuilla) Helsingin Sanomat, 2.12.1990, s. D2 / 84. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Lindfors, Jukka: Salpausselän kisatytöt Yle Elävä arkisto. 29.02.2008. Viitattu 16.3.2022.
- ↑ F1-sarjalta päätös: Varikkotytöt jäävät historiaan Yle Urheilu. 31.1.2018. Viitattu 15.3.2022.
- ↑ Benson, Andrew: Formula 1: 'Grid kids' to replace 'grid girls' from start of the season BBC Sport. 5.2.2018. Viitattu 16.3.2022.
- ↑ Collantine, Keith: F1 introduces new ‘grid kids’ scheme to replace grid girls RaceFans, Collantine Media. 5.2.2018. Viitattu 16.3.2022.
- ↑ Kenestä vuoden 88 kisatyttö? (Salpausselän kisojen ilmoitus.) Helsingin Sanomat, 27.1.1988, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Nevala, Aapeli: Mieskin voi päästä kisatytöksi – Teemun kirjoitus käänsi Lahden MM-hiihtojen järjestäjien päät. Ilta-Sanomat, 17.10.2015. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.3.2022.
- ↑ Lempinen, Marko: Juha Mieto jyrähti: ”Tasa-arvon nimissä pilataan hyviä asioita”. Ilta-Sanomat, 17.10.2015.