Knuut Eerikinpoika

Tässä artikkelissa käsittelemme ongelmaa Knuut Eerikinpoika:stä, joka on äärimmäisen tärkeä nykyisessä tilanteessa. Knuut Eerikinpoika voi viitata monenlaisiin aiheisiin, koulutuksen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa aina historian merkityksellisen hahmon elämään ja työhön. Olipa luonteeltaan mikä tahansa, Knuut Eerikinpoika on aihe, joka herättää monien ihmisten kiinnostuksen, sillä sillä on merkittävä vaikutus elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Knuut Eerikinpoika:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä ja roolia eri yhteyksissä. Lisäksi tarkastelemme asiaa koskevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenamme rikastuttaa tietämystämme tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Knuut Eerikinpoika
Ruotsin kuningas
Valtakausi 1167–1195
(vastahallitsijana 1167–1169 Burislev)
(vastahallitsijana 1167–1173 Kol)
Edeltäjä Kaarle Sverkerinpoika
Seuraaja Sverker II Kaarlenpoika
Syntynyt 1150
Kuollut 8. huhtikuuta 1196
Puoliso Cecilia Juhanantytär
Lapset Jon
Knuut
Joar
Eerik X Knuutinpoika
Sigrid
Suku Eerik
Isä Eerik Pyhä
Äiti Kristiina Björnintytär
Uskonto roomalaiskatolinen
Knuut Eerikinpojan sinetti.

Knuut Eerikinpoika oli Ruotsin kuningas vuosina 1167–1195.

Knuut joutui maanpakoon isänsä Eerik Pyhän kuoltua vuonna 1160. Hän palasi vuonna 1167 ja kaappasi Göötanmaan ja Upplannin kuninkuuden kuningas Kaarlelta. Seuraavat kuusi vuotta hän taisteli Itä-Göötanmaan vallasta Sverker vanhemman poikien kanssa, ja vasta vuonna 1173 Knuut saattoi kutsua itseään koko Ruotsin kuninkaaksi. Knuutilla oli neljä poikaa, joista Jon, Knut ja Joar saivat surmansa Älgaråsin taistelussa vuonna 1205, mutta neljäs, Eerik Knuutinpoika, nousi Ruotsin kuninkaaksi 1208.

Knuut oli ensimmäinen Ruotsin kuningas, jonka kirjoittamia kirjeitä on tallella Valtionarkistossa.

Lähteet

  1. a b Hans Gillingstam: Knut Eriksson Svenskt biografiskt lexikon, SBL. Riksarkivet. Viitattu 28.8.2017. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla


Edeltäjä:
Kaarle Sverkerinpoika
Ruotsin kuningas
 
Seuraaja:
Sverker Kaarlenpoika