Tässä artikkelissa käsittelemme ongelmaa Knuut Eerikinpoika:stä, joka on äärimmäisen tärkeä nykyisessä tilanteessa. Knuut Eerikinpoika voi viitata monenlaisiin aiheisiin, koulutuksen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa aina historian merkityksellisen hahmon elämään ja työhön. Olipa luonteeltaan mikä tahansa, Knuut Eerikinpoika on aihe, joka herättää monien ihmisten kiinnostuksen, sillä sillä on merkittävä vaikutus elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Knuut Eerikinpoika:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä ja roolia eri yhteyksissä. Lisäksi tarkastelemme asiaa koskevia erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenamme rikastuttaa tietämystämme tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Knuut Eerikinpoika | |
---|---|
Ruotsin kuningas | |
Valtakausi |
1167–1195 (vastahallitsijana 1167–1169 Burislev) (vastahallitsijana 1167–1173 Kol) |
Edeltäjä | Kaarle Sverkerinpoika |
Seuraaja | Sverker II Kaarlenpoika |
Syntynyt | 1150 |
Kuollut | 8. huhtikuuta 1196 |
Puoliso | Cecilia Juhanantytär |
Lapset |
Jon Knuut Joar Eerik X Knuutinpoika Sigrid |
Suku | Eerik |
Isä | Eerik Pyhä |
Äiti | Kristiina Björnintytär |
Uskonto | roomalaiskatolinen |
Knuut Eerikinpoika oli Ruotsin kuningas vuosina 1167–1195.
Knuut joutui maanpakoon isänsä Eerik Pyhän kuoltua vuonna 1160. Hän palasi vuonna 1167 ja kaappasi Göötanmaan ja Upplannin kuninkuuden kuningas Kaarlelta. Seuraavat kuusi vuotta hän taisteli Itä-Göötanmaan vallasta Sverker vanhemman poikien kanssa, ja vasta vuonna 1173 Knuut saattoi kutsua itseään koko Ruotsin kuninkaaksi. Knuutilla oli neljä poikaa, joista Jon, Knut ja Joar saivat surmansa Älgaråsin taistelussa vuonna 1205, mutta neljäs, Eerik Knuutinpoika, nousi Ruotsin kuninkaaksi 1208.
Knuut oli ensimmäinen Ruotsin kuningas, jonka kirjoittamia kirjeitä on tallella Valtionarkistossa.
Edeltäjä: Kaarle Sverkerinpoika |
Ruotsin kuningas |
Seuraaja: Sverker Kaarlenpoika |
|
|