Koiskalan kartano

Nykyään Koiskalan kartano:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassa. Ilmestymisestään lähtien Koiskalan kartano on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja syvällisiä analyyseja. Sen vaikutus ei rajoitu yhteen sektoriin, vaan se on läpäissyt jokapäiväisen elämän eri puolilla ja vaikuttanut kaikkeen politiikasta populaarikulttuuriin. Tästä syystä on tärkeää syventyä Koiskalan kartano:n merkitykseen ja seurauksiin, ymmärtää sen todellinen laajuus ja pystyä käsittelemään sen pitkän aikavälin seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Koiskalan kartano:n eri ulottuvuuksia sekä sen vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan.

Koiskalan kartano on 1650-luvulla perustettu kartano ja maatilalähde? Lahdessa. Siellä viljellään luomutuotteita ja kasvatetaan suomenlampaita.lähde? Kartano kuului aikanaan Nastolan kuntaan ja se oli 2 000 hehtaarin kokoinen. Kartanon pihapiiri sisältää yli kaksikymmentä historiallista rakennustalähde?, joita on kunnostettu viime vuosinalähde?. Päärakennus on 1840-luvulta. Museovirasto on määritellyt Koiskalan kartanon kartanomiljöineen ja viljelysmaisemineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Kartano sijaitsee Kymijärven pohjoispuolella olevalla peltoaukealla. Kartanon puinen keskiosa on rakennettu 1840, kaksikerroksiset päätyosat ovat 1890-luvulta. Nykyinen empirehenkinen ulkoasu on 1930-luvulta. Pihapiirissä olevat työväen asuinrakennukset ja talousrakennukset ovat pääosin 1800-luvulta. Pienempiä rakennuksia ovat Nastolan ensimmäiselle autolle rakennettu autotalli ja arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funktionalistinen leikkimökki.

Historia

Nastolan Koiskalan kylä oli keskiajalla pitäjän suurimpia kyliä. Koiskalan säteri muodostettiin kylän taloista Ruotsin suurvalta-ajalla ja lahjoitettiin Didrich von Essenille 1650. Kartanon omistajat olivat pääasiassa sotilasaatelia. Kartano oli laajemmillaan 1850-luvulla, jolloin siihen kuului noin 3 000 hehtaaria maata ja lukuisia torppia. Paul Olsson laati kartanolle muotopuutarhasommitelman 1926. Arkkitehti David Frölander-Ulf suunnitteli vuonna 1936 toteutetun ulko- ja sisätilojen korjauksen.

Lähteet

  1. a b c Koiskalan kartano Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Aiheesta muualla