Komediaelokuva

Nykymaailmassa Komediaelokuva:stä on tullut erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe. Komediaelokuva on asettanut itsensä keskustelun ja keskustelun keskipisteeksi, koska se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella alalla Komediaelokuva:n vaikutus on kiistaton, mikä herättää jatkuvaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Kautta historian Komediaelokuva on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, ja se on kehittynyt ja mukautunut nykymaailman muuttuviin todellisuuksiin ja tarpeisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Komediaelokuva:n monia puolia ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan. Tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.

Charlie Chaplin nauratti yleisöä vuonna 1916.

Komedia on elokuvagenre, jonka elokuvien perimmäinen tavoite on saada katsoja tuntemaan huvittuneisuutta, iloa ja kenties nauramaan.

Komedia on draaman ohella elokuvan vanhin genre ja ollut mukana mykkäelokuvien ajoista asti. Alun perin elokuvien huumori oli liikuntapitoisempaa, ja huumoria luotiin liioitellusti esimerkiksi kaatumisilla ja potkuilla, jotka saatiin elokuvissa näyttämään hauskoilta. Kun äänielokuva yleistyi, siirrettiin elokuviin myös humoristista puhetta sekä alettiin keksiä yhä modernimpia vitsejä ja huumorin muotoja itseironiaan, mustaan huumoriin ja camp-huumoriin asti. Syntyivät myös niin kutsutut parodiaelokuvat, joissa pilkattiin muita kuuluisia, yleensä vakavasti tehtyjä elokuvia esimerkiksi asettamalla jokin alkuperäisteoksen kuuluisa kohtaus toisenlaiseen tilanteeseen tai viemällä sitä pidemmälle kuin alkuperäinen teos.

Kuuluisia elokuvakoomikkoja ovat muiden muassa Charlie Chaplin, Buster Keaton, Jerry Lewis, John Cleese ja Monty Python.

Kirjallisuutta

  • Komediaelokuvan teemanumerot, Filmihullu 6/1995, 4–5/2002 ja 6/2019.
  • Virtanen, Arto: ”Hei, mille me nauretaan?” Filmihullu 5/2013.

Aiheesta muualla