Korisliiga

Korisliiga-aihe on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Korisliiga on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena monissa yhteyksissä joko historiallisen merkityksensä tai nykyiseen yhteiskuntaan kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Korisliiga:n eri puolia ja sen vaikutusta eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Yksityiskohtaisen ja oivaltavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä laajaa ja merkittävää aihetta tavoitteenamme tarjota lukijoillemme syvemmän ja laajemman käsityksen Korisliiga:stä.

Korisliiga
Meneillään oleva kausi
Korisliiga-kausi 2023–2024
Laji Koripallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1939
Joukkueita 12
Hallitseva mestari Helsinki Seagulls
Eniten mestaruuksia Pantterit (14)
Alempi taso I-divisioona A
TV Ruutu+, Jim
Sivusto Korisliiga.fi

Korisliiga on miesten koripallon pääsarja Suomessa. Miesten pääsarjaa on pelattu Korisliiga-nimellä kaudesta 2005–2006 lähtien. Kaudella 2004–2005 sarjasta käytettiin sen pääsponsorin mukaan nimeä Sparliiga. Kaudet 1999–2004 sarjaa pelattiin nimellä SM-koris ja tätä ennen sarjasta on käytetty nimeä miesten koripallon SM-sarja.

Miesten koripallon Suomen mestaruudesta on pelattu vuodesta 1939 lähtien, jolloin mestaruuden voitti Ylioppilaskoripalloilijat Helsingistä. Eniten Suomen mestaruuksia (kaikkiaan 14) on voittanut Pantterit.

Urheilusanomien tammikuussa 2015 julkaiseman artikkelin mukaan Korisliiga on Euroopan 15. paras kansallinen pääsarja.

Miesten SM-sarjan historiaa

Pääartikkeli: Suomen koripallon historia

Sarjan alkutaipaleet

Suomen Koripalloliitto kokosi keväällä 1939 kahdentoista joukkueen sisäsarjan kilpailemaan ensimmäistä kertaa koripallon miesten Suomen-mestaruudesta. Ensimmäisellä kaudella mukana oli kahdeksan joukkuetta pääkaupunkiseudulta, kaksi joukkuetta Kotkan seudulta sekä kaksi joukkuetta Viipurista. SM-historian ensimmäiset pisteet teki Eiran Kisa-Veikkojen Kaarlo Einiö. Sarjajärjestelmänä ensimmäisellä kaudella oli kahden häviön cup, josta loppusarjaan pääsi mukaan neljä parasta joukkuetta. Kauden ottelut pelattiin maalis-huhtikuun aikana. Loppuotteluun selviytyivät Eiran Kisa-Veikot sekä Ylioppilaskoripalloilijoiden ykkösjoukkue. Kisa-Veikot kuitenkin luovuttivat ottelun, koska jalkapallosarjat olivat jo ehtineet jo alkaa ja samat miehet edustivat seuraa myös jalkapallossa. Historian ensimmäisen Suomen-mestaruuden voitti siis Ylioppilaskoripalloilijat.

Toista kertaa Suomen-mestaruudesta pelattiin syksyllä 1940. Tämä oli ensimmäinen varsinainen koripallon mestaruussarja, sillä ensimmäistä kertaa sarjan kaikki kahdeksan joukkuetta kohtasivat toisensa kertaalleen. Mestaruussarjan otteluita otettiin myös juuri perustetun vedonlyöntitoimisto Oy Tippaustoimisto Ab:n (myöh. Veikkaus Oy) vetokohteiksi. Koripallon suosio Suomessa kasvoikin vedonlyönnin ansiosta huomattavasti. Sarjan voittajaksi ylsi vuonna 1940 Eiran Kisa-Veikot, joka sai samalla ensimmäistä kertaa Oy Perkko Ab:n lahjoittaman karhunkuvioin koristellun kiertopalkinnon. Kiertopalkinnon perusteella mestaruussarjaa alettiin kutsua myös Karhunpokaalisarjaksi. Vuosien 1940 ja 1941 mestaruussarjoissa kaikki kahdeksan joukkuetta olivat helsinkiläisiä, lisäksi mukana oli myös armeijan joukko-osastoja. Vuoden 1941 mestaruussarjan voittikin Kadettikoulun joukkue. Vuoden 1941 alussa Koripalloliitto asetti mestaruussarjaan koripallon nykytilanteeseen nähden erikoisen rajoituksen, sillä rajoituksen mukaan sarjaa eivät saaneet pelata pelaajat, joiden pituus ylitti 190 senttimetriä.

Jatkosodan jälkeen

Jatkosodan takia koripallon SM-sarja jäi pelaamatta vuosina 1942 ja 1943. Urheilujärjestöt pyrkivät pitämään kuitenkin toimintaa yllä vaikeinakin aikoina henkisen terveyden ylläpitämiseksi. Suomen Koripalloliitto oli sotavuosien yksi aktiivisimmista urheilujärjestöistä ja SM-sarjan sijaan sotavuosina koripalloa pelattiinkin niin sanotussa sotasarjassa, jonka otteluita löytyi myös veikkauslistalta.

Sotavuosien jälkeen SM-sarja pääsi kolmen vuoden tauon jälkeen käyntiin syksyllä 1944, jolloin seitsemän joukkueen yksinkertaisen sarjan voitti helsinkiläinen Kiri-Veikot. Samana vuonna pelattiin ensimmäistä kertaa myös naisten Suomen-mestaruudesta, jonka vei nimiinsä Helsingin Tarmo. Koripalloliitto oli tehnyt yhteistyötä jo monen vuoden ajan Työväen Urheiluliiton kanssa ja liitot järjestivätkin vuosina 1945 ja 1946 yhteisen Suomen-mestaruussarjan. Vuonna 1945 SM-sarjassa pelasi kahdeksan joukkuetta, joista voiton vei Kiri-Veikot. Seuraavana vuonna sarjassa pelasi kymmenen joukkuetta, joista Suomen-mestaruuden voitti Helsingin NMKY.

Suomen Koripalloliitto liittyi vuonna 1946 Suomen Voimistelu- ja Urheiluliittoon. Tämän johdosta TUL katkaisi kahdeksan vuotta kestäneen yhteistyösopimuksensa Koripalloliiton kanssa. Koripalloliitto kirjoitti kuitenkin huhtikuussa 1947 uuden liittokohtaisen yhteistyösopimuksen TUL:n kanssa ja liitot sopivat, että vuoden 1947 Suomen-mestari ratkaistaan kummankin liiton sisäisten mestareiden keskinäisessä ottelussa. Suomen-mestaruuden voitti SKL:n sarjassa pelannut Helsingin NMKY voittamalla finaalissa TUL:n mestarin Työväen Maila-Pojat.

Televisiointi

Elokuussa 2020 Suomen Koripalloliitto ja Nelonen Media solmivat monivuotisen sopimuksen Korisliigan ja kaiken muut suomalaisen aikuiskoripallon televisioinnista Ruutu suoratoistopalvelussa. Sopimusken ensimmäisellä kaudella 2020-21 näytetään yli 900 koripallo-ottelua. Pääsarjat toteutetaan monikameratuotannoilla kuvattuna sekä selostettuna.

Kesäkuussa 2015 Suomen Koripalloliitto ja Elisa tiedottivat 3+1-vuotisesta yhteistyösopimuksesta, jonka mukaisesti Elisa Viihde -palvelu lähettää Korisliigan kaikki runkosarja- ja pudotuspeliottelut maailmanlaajuisesti. Otteluiden katselu myös mobiililaitteilla on mahdollista. Lähetystekniikassa hyödynnetään areenoiden edelliskaudella asennettuja automaattikameroita.

Lokakuussa 2014 Korisliiga ja seurat aloittivat kolmivuotisena projektina kaikkien Korisliigaotteluiden suoratoiston KorisliigaTV:n välityksellä. Ottelut olivat katsottavissa ympäri maailman. Kameratuotanto tapahtui vastaavaa palvelua muun muassa Euroliigaan tuottavan belgialaisyrityksen avulla, ja jakelualustan tuotti suomalaisyritys. Palvelu tuotettiin liikkeen tunnistavien automaattikameroiden avulla. Lisäksi KorisliigaTV tuotti koosteet otteluista, valmentajahaastattelut sekä reaaliaikaisia huippuhetkiä otteluista. Kaikkia otteluita ei selostettu. KorisliigaTV oli maksullinen, ja katseluoikeuksia pystyi ostamaan runkosarjassa joko yksittäisiin otteluihin, tietyn joukkueen kaikkiin otteluihin tai kaikkien joukkueiden kaikkiin otteluihin. Pudotuspeleistä KorisliigaTV näytti, osin muuta kautta televisioitavien ottelujen vuoksi, 12–31 ottelua. KorisliigaTV:n lisäksi Yleisradio esitti Korisliiga-otteluita Urheiluviikonloppu-lähetyksissään. Urheilusanomat esitti otteluita tilaajilleen viikoittain, ja VeikkausTV lähetti muutamia otteluita.

Joukkueet kaudella 2023–2024

Joukkue Kaupunki Kotihalli Perustettu Päävalmentaja
BC Nokia Nokia Nokian Palloiluhalli 1997 Yhdysvallat Greg Gibson
Bisons Loimaa Loimaa Loimaan liikuntahalli 1964 Suomi Konsta Mastomäki
Helsinki Seagulls Helsinki Töölön kisahalli 2013 Suomi Vesa Vertio
Karhu Basket Kauhajoki IKH Areena 1910 Suomi Janne Koskimies
Kataja Basket Joensuu Motonet Areena 1900 Suomi Petri Virtanen
Kobrat Lapua Lapuan urheilutalo 1989 Suomi Ville Turja
Korihait Uusikaupunki Uusikaupunki Areena 1898 Serbia Itävalta Darko Mihajlovic
Kouvot Kouvola Jatke Areena 1964 Suomi Jyri Lehtonen
KTP-Basket Kotka Steveco Areena 1927 Suomi Michael Pounds
Lahti Basketball Lahti Lahden suurhalli 2015 Belgia Kristian Palotie
Salon Vilpas Salo Salohalli 1908 Suomi Jussi Savolainen
Tampereen Pyrintö Tampere Pyynikin palloiluhalli 1896 Suomi Tero Vasell


2000-luvun pääsarjaseurat aikajanalla

2000–
2001		 2001–
2002		 2002–
2003		 2003–
2004		 2004–
2005		 2005–
2006		 2006–
2007		 2007–
2008		 2008–
2009		 2009–
2010		 2010–
2011		 2011–
2012		 2012–
2013		 2013–
2014		 2014–
2015		 2015–
2016		 2016–
2017		 2017–
2018		 2018–
2019		 2019–
2020		 2020–
2021		 2021–
2022		 2022–
2023
Pyrbasket Pyrintö
KTP
Kouvot
Kataja
Namika Lahti
Lahti Basketball
Vilpas
Korihait
Karhu
LrNMKY N. Lpr
Espoon Honka
Tapiolan Honka
United
Tarmo
LoKoKo
ToPo
Seagulls
Kobrat
Ura Basket
FoKoPo
T. Comp.
Pussihukat
Aura Basket
Huima
BC Jyväskylä
BC Nokia
SäyRi
Pantterit

Tilastot

Katsojamäärät

Kausi Katsojakeskiarvo

runkosarjassa

Muutos Paras

katsojakeskiarvo

Paras katsojamäärä runkosarjassa
2010–2011 831 Kataja Basket (1 028) 1 818 (Lappeenrannan NMKY – Torpan Pojat 9.3.2011)
2011–2012 911 +9,6 % Nousua Kataja Basket (1 141) 2 827 (Kataja Basket – Kouvot 28.1.2012)
2012–2013 757 −16,9 % Laskua KTP-Basket (1 067) 1 540 (Salon Vilpas – Kouvot 13.2.2013)
2013–2014 824 +8,9 % Nousua KTP-Basket (1 165) 1 984 (Kataja Basket – Bisons 27.12.2013)
2014–2015 903 +9,6 % Nousua KTP-Basket (1 119) 1 930 (Namika Lahti – Kouvot 23.11.2014)
2015–2016 939 +4,0 % Nousua Salon Vilpas (1 215) 1 848 (Salon Vilpas – KTP-Basket 27.2.2016)
2016–2017 941 +0,2 % Nousua Salon Vilpas (1 594) 2 193 (Kouvot – Helsinki Seagulls 3.3.2017)
2017–2018 851 −9,6 % Laskua Salon Vilpas (1 678) 2 168 (Salon Vilpas – Espoo United 24.1.2018)
2018–2019 873 +2,6 % Nousua Salon Vilpas (1 455) 2 449 (Ura Basket – Salon Vilpas 13.10.2018)
2019–2020 826 −5,4 % Laskua Salon Vilpas (1 369) 2 383 (Salon Vilpas – Kouvot 5.1.2020)
2020–2021 181 −78,1 % Laskua Lahti Basketball (282) 782 (Salon Vilpas – Karhu Basket 7.11.2020)
2021–2022 632 +249,2 % Nousua Salon Vilpas (955) 1 556 (Salon Vilpas – Helsinki Seagulls 12.11.2021)
2022–2023 Karhubasket (1 583) 2 077 (Karhu Basket – Salon Vilpas 26.11.2022)

Mestaruudet

Eniten mestaruuksia
# Joukkue Mestaruuksia
1 Pantterit 14
2 Torpan Pojat 9
3 Helsingin NMKY 7
4 Espoon Honka 7
5 KTP-Basket 6
6 Tapiolan Honka 6
7 Helsingin Kisa-Toverit 5
8 Kouvot 4
9 Turun NMKY 4
10 Tampereen Pyrintö 3

Mitalistit

Eniten mitaleja
# Joukkue Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1 Torpan Pojat 9 9 7 25
2 KTP-Basket 6 7 12 25
3 Pantterit 14 4 3 21
4 Helsingin NMKY 7 3 8 18
5 Tapiolan Honka 6 5 5 16
6 Helsingin Kisa-Toverit 5 5 2 12
7 Kataja Basket 2 6 4 12
8 Espoon Honka 7 1 2 10
9 Kouvot 4 4 1 9
10 Turun NMKY 4 2 3 9

Palkinnot

Suomen Koripalloliitto palkitsee vuosittain pelikausien parhaat seuraavissa kategorioissa:

Kaikkien aikojen pelaajatilastot

Katso: Luettelot Korisliigasta

Lähteet

  1. ↑ http://www.iltasanomat.fi/urheilusanomat/sisapiiri/koripallo/art-1288846345399.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b c d e f Vasara, Erkki: Koritalkoot. Suomen Koripalloliitto, 1990.
  3. ↑ Salmi, Pentti: Koripallokirja 2008/09. Suomen Koripalloliitto, 2008.
  4. ↑ Ruudusta pääsarjakoriksen uusi koti – Koripalloliitto ja Nelonen Media solmivat mittavan mediakumppanuuden www.basket.fi. Viitattu 27.12.2020.
  5. ↑ http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=32298669
  6. ↑ http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=25937593
  7. ↑ http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=26701550
  8. ↑ http://www.basket.fi/uutiset/kaikki_uutiset/?x122462=26057348
  9. ↑ http://www.iltasanomat.fi/koripallo/art-1288745556959.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=16&season_id=125119&league_id=4
  11. ↑ https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=641&season_id=125119&league_id=4
  12. ↑ https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=4638571&season_id=125119&league_id=4
  13. ↑ https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=25&season_id=125119&league_id=4
  14. ↑ https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=42&season_id=125119&league_id=4
  15. ↑ https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=22&season_id=125119&league_id=4
  16. ↑ https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=50&season_id=125119&league_id=4
  17. ↑ https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=41&season_id=125119&league_id=4
  18. ↑ https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=47&season_id=125119&league_id=4
  19. ↑ https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=4614181&season_id=125119&league_id=4
  20. ↑ https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=23&season_id=125119&league_id=4
  21. ↑ https://www.basket.fi/basket/sarjat/joukkue/?team_id=43&season_id=125119&league_id=4
  22. ↑ Joukkuetilastot www.basket.fi. Viitattu 5.10.2022.
  23. ↑ a b Historia www.basket.fi. Viitattu 5.10.2022.

Aiheesta muualla

Koripallon miesten SM-sarjan kaudet
1930-luku 1939 1940
1940-luku 1941 1942 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950
1950-luku 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960
1960-luku 1961 1962 1962–63 1963–64 1964–65 1965–66 1966–67 1967–68 1968–69 1969–70
1970-luku 1970–71 1971–72 1972–73 1973–74 1974–75 1975–76 1976–77 1977–78 1978–79 1979–80
1980-luku 1980–81 1981–82 1982–83 1983–84 1984–85 1985–86 1986–87 1987–88 1988–89 1989–90
1990-luku 1990–91 1991–92 1992–93 1993–94 1994–95 1995–96 1996–97 1997–98 1998–99 1999–00
2000-luku 2000–01 2001–02 2002–03 2003–04 2004–05 2005–06 2006–07 2007–08 2008–09 2009–10
2010-luku 2010–11 2011–12 2012–13 2013–14 2014–15 2015–16 2016–17 2017–18 2018–19 2019–20
2020-luku 2020–21
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot