Korppolaismäki
Nykymaailmassa Korppolaismäki:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Sen vaikutus kattaa yhteiskunnan eri osa-alueet politiikasta populaarikulttuuriin. Ajan myötä Korppolaismäki on edelleen asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostuksen ja analyysin aihe. Tässä artikkelissa tutkimme Korppolaismäki:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään. Lisäksi tarkastelemme Korppolaismäki:n eri näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä maailmanlaajuisesti tärkeästä aiheesta.
| Korppolaismäki | |
|---|---|
| Korpolaisbacken | |
 Taloja mäen huipulla Maununtyttärenkadulla. |
|
 Kaupungin kartta, jossa Korppolaismäki korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Keskusta ja Skanssi-Uittamo |
| Väkiluku | 378 (31.12.2016) |
| Postinumero(t) | 20810 |
Korppolaismäki (ruots. Korpolaisbacken) on kaupunginosa ja mäki Turussa, Aurajoen ja Pitkäsalmen yhtymäkohdassa Turun satamaa vastapäätä. Mäen huippu on 37 metriä merenpinnan yläpuolella. Korppolaismäki kuuluu keskustan suuralueeseen, ja naapurikaupunginosia ovat viides eli Itäranta pohjoisessa, Hirvensalon Lauttaranta lännessä, Pihlajaniemi etelässä ja Vähäheikkilä idässä.
Korppolaismäen pienalueen väkiluku vuonna 2016 oli 378, joista suomenkielisiä oli 77,2%, ruotsinkielisiä 17,4% ja muita 5,4%. Kaupunginosa on kuitenkin pienaluetta suurempi, ja siihen kuuluu myös osa erikseen tilastoitavasta Majakkarannan alueesta.
Nimitys Korppolaismäki on johdannainen Kaarinan kylästä Korppolainen, joka puolestaan lienee käännös ruotsinkielisestä nimestä Korpelax, josta on asiakirjamaininta vuodelta 1471.
Historia
Korppolaismäellä on ollut asutusta jo esihistoriallisina aikoina, ja Ruotsin vallan aikana Turun linnan piirittäjät kaivoivat mäelle taisteluvarustuksia. Eerik XIV:n hyökätessä ylivoimaisella sotajoukolla Turkuun, hän valloittikin ensin Korppolaismäen, mutta koki samalla suuria miesmenetyksiä. Eerik XIV oli 1570-luvulla vankina Turun linnassa. Kansan suussa kiertäneen rakkaustarinan mukaan hänen puolisonsa Kaarina Maununtytär asui tuolloin Korppolaismäessä sijainneessa mökissä, jotta voisi olla lähellä puolisoaan.
Mäelle nousi 1800-luvun lopulla kaavoittamaton työläiskaupunginosa, ja tältä ajalta peräisin olevat pientalot hallitsevat yhä mäen ilmettä. Mäen Aurajoen puoleinen ranta rakennettiin 1900-luvun alkupuolella telakka- ja laivateollisuusalueeksi. Alue liitettiin Kaarinasta Turkuun vuonna 1939. Laivanrakennusperinne katkesi vasta vuoden 2004 lopussa Wärtsilän siirrettyä Turun laivanmoottoritehtaansa Italian Triesteen.
Sotien jälkeen rakennettiin Korppolaismäen itäosiin rintamamiestaloalue. Uusinta rakennustoimintaa edustaa Turun Eteläranta, neljän korkealaatuisen kerrostalon ryhmä Korppolaismäen rinteessä. Tämän projektin yhteydessä Korppolaismäen kallioon louhittiin suuri parkkiluola. Tulevaisuudessa rakentaminen tulee keskittymään hylätylle telakka-alueelle Aurajoen rantaan.
Miinanraivaajien muistomerkki
Korppolaismäen Lyhytpuistossa paljastettiin 1997 suomalaisten miinanraivaajien 1945–1950 muistomerkki.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c Väestö iän ja kielen mukaan alueittain 31.12.2016 (pdf) (s. 23) Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja.
- ↑ Knuuti, Heikki; Merenkylä, Liisa; Nordling, Seija ja Soilamo, Arto: ”Erilaisia pikkutietoja Turusta”, Kotikaupunkini Suomen Turku, s. 165. Otava, 1989. ISBN 951-1-07684-1.
- ↑ Turun kaupunki: Turun karttapalvelu (Aluejaot: Kaupunginosat + Pienalueet) opaskartta.turku.fi. Viitattu 6.9.2020.
- ↑ Turun kaupunki: Tilastoaluejako vuodesta 2018 alk. turku.fi. Viitattu 6.9.2020.
- ↑ Kaupunkinimistön historiaa kaino.kotus.fi. Viitattu 26.9.2018.
- ↑ Ekman, Sakari: Korppolaismäki. Suomen Turku, 1959 N:o 1, s. 8. Turkuseura.
- ↑ Liuke, Jouni: Miinanraivaajien muistomerkki Korppolaismäessä (Arkistoitu – Internet Archive), Martinranta-sivusto 11.1.2015. Viitattu 25.5.2017.