Korppoo
Tässä artikkelissa perehdymme Korppoo:n jännittävään maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja tarjoamme yksityiskohtaisen analyysin sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Seuraavien linjojen mukaisesti käsittelemme sen historiallista merkitystä, sen vaikutusta ammattialalla, sen vaikutusta populaarikulttuuriin ja sen tänään kohtaamiin haasteisiin. Korppoo on erittäin kiinnostava aihe, ja sen tutkiminen antaa meille mahdollisuuden ymmärtää paremmin sen laajuutta ja tapaa, jolla se on muokannut todellisuuttamme. Liity meihin tälle Korppoo-kiertueelle ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota.
| Korppoo Korpo |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Parainen |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turunmaan seutukunta |
| Kihlakunta | Turunmaan kihlakunta |
| Kuntanumero | 279 |
| Hallinnollinen keskus | Korppoon kirkonkylä |
| Perustettu | – |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Houtskari Iniö Nauvo Parainen Korppoo |
| – syntynyt kunta | Länsi-Turunmaa |
| Pinta-ala |
2 470,25 km² (1.1.2008) |
| – maa | 177,03 km² |
| – sisävesi | 1,63 km² |
| – meri | 2 291,59 km² |
| Väkiluku |
846 (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 4,78 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 |
| – 0–14-v. | 11,6 % |
| – 15–64-v. | 64,5 % |
| – yli 64-v. | 23,8 % |
Korppoo (ruots. Korpo) on entinen Suomen kunta, nyt osa Paraisten kaupunkia, joka sijaitsee Turunmaan saaristossa. Se kuului Varsinais-Suomen maakuntaan ja Länsi-Suomen lääniin. Kunta oli kaksikielinen ja enemmistönä 73 prosenttia asukkaista puhui ruotsia ja 27 prosenttia puhui suomea vuonna 2008. Korppoon naapurikunnat olivat Nauvo, Kökar, Houtskari, Iniö, Velkua ja Rymättylä.
31. joulukuuta 2008 Korppoossa oli 846 asukasta. Korppoon pinta-ala on 2 470,25 km², josta 177,03 km² on maata, 1,63 km² sisävesialueita ja loput 2 291,59 km² merivesialueita.
Korppoon tärkeimmät saaret ovat Kyrklandet ja Norrskata. Kaiken kaikkiaan Korppoossa on noin kaksituhatta saarta ja luotoa.
Korppoo sijaitsee sotilaallisesti merkittävässä paikassa. Puolustusvoimat oli kunnan suurin työnantaja, sillä Korppoon alueella olivat vuoden 2006 loppuun mennessä lakkautettuun Turun Rannikkorykmenttiin kuuluneet Gyltön ja Utön linnakkeet. Muita työllistäjiä ovat maatalous ja turismi. Korppoon pääsaaren eteläreunalla sijaitsee Saaristokeskus Korpoström, sekä Rumarin säätutka, joka toimii myös näkötornina.
Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi, joka vuoden 2012 alusta otti uudelleen käyttöön nimen Parainen.
Historia
Korppoon alue on ollut suomenkielistä ennen ruotsalaisten maahanmuuttoa alueelle keskiajalla. Varhaisesta suomalaisesta asutuksesta kertovat erityisesti kylännimet. Maskinnamo tulee muodosta Maskun Innanmaa ja kylännimi Pensor luultavasti nimestä Pärnäsaari. Muita alun perin suomenkielisiä kylännimiä ovat Kalax (Kahilaksi), Åvensor (Ahvensaari), Väcklax (Vehkalaksi), Kvivlax (Kuivalaksi), Sjölax (Syvälaksi) ja Hirsaludden (Hirvisalo). Suomen kielessä laksi on tarkoittanut aiemmin lahtea.
Keskiajalla Korppoo oli kirkkopitäjä, joka mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1384. Alkujaan sen alueeseen on kuulunut myös Houtskari, joka vuonna 1554 mainitaan Korppoon kappeliseurakuntana. Vaikka alue onkin vanhastaan ruotsinkielistä,
Kylät
Maarekisterin mukaan Korppoossa on 43 kylää:
Ahvensaari (Åvensor), Aspö, Bendby, Björkö, Bonäs, Brunskär, Böle, Elvsjö, Finnö, Galtby, Gyltö, Havträsk, Houtsala, Innikorpi (Inikorp), Jurmo, Järvsor, Kalgarholm, Karby, Kjölingby, Kopois, Korpogård, Kälö, Kärvois, Lempersjö, Lillgyltö, Lomby, Markomby, Pappila, Pensor, Rosklax, Rumar, Skofatt, Strömma, Syvälax, Utö, Vattkast, Väsby, Västerkalax, Västerretais, Änkis, Österkalax, Österretais, Österskär
Ruokakulttuuri
Korppoon pitäjäruoiksi valittiin 1980-luvulla utskärsgädda, joka on hauesta, perunasta ja lantusta haudutettu kalapata, sekä klimpvälling eli klimppivelli.
Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Varsinais-Suomeen kaksi kuntaliitosta 27. kesäkuuta 2007 kello 17:20. YLE Uutiset. Viitattu 27. kesäkuuta 2007.
- ↑ Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 264. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0. suomi
- ↑ Lars Huldén: Finlandssvenska bebyggelsenamn, s. 98. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2001. ISBN 951-583-071-0. ruotsi
- ↑ Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 112. Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsinki., 2010.
- ↑ Palmunen, Lauri (toim.): Varsinais-Suomen käsikirja – Egentliga Finlands handbok. Turku: Varsinais-Suomen liitto, 2009. ISBN 952-5599-43-4. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.8.2009). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ A42 Korpo (Maanmittaushallituksen uudistusarkisto Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Kiikala-Kustavi, Bia:53) Digitaaliarkisto. Arkistolaitos. Viitattu 25.5.2023.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 21. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korppoo Wikimedia Commonsissa
