Koskikeskus

Tämä artikkeli käsittelee ongelmaa Koskikeskus:stä, joka on saanut huomattavaa merkitystä viime aikoina. Koskikeskus:stä on tullut monenlaisia ​​ihmisiä kiinnostava aihe, sillä sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Henkilökohtaisesta ammatilliseen tasoon Koskikeskus on asettanut itsensä keskustelu- ja pohdiskelupisteeksi eri aloilla. Tämän artikkelin aikana analysoidaan eri näkökohtia, jotka liittyvät Koskikeskus:een, tavoitteena tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä ajankohtaisesta ongelmasta.

Tämä artikkeli kertoo Oulun kaupunginosasta. Koskikeskus on myös Tampereella sijaitseva kauppakeskus.
Koskikeskus
Kaupungin kartta, jossa Koskikeskus korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Koskikeskus korostettuna.
Kaupunki Oulu
Suuralue Tuiran suuralue
Kaupunginosa nro 51
Väkiluku 604 31.12.2022
Työpaikkoja 40 kpl   (31.12.2011)
Osa-alueet Raatti, Toivoniemi

Koskikeskus on noin 600 asukkaan kaupunginosa Oulussa. Se sijaitsee Oulujoen suistossa sijaitsevilla saarilla. Asemakaava on Alvar Aallon suunnittelema.

Koskikeskuksen alueet

Toivoniemi

Toivoniemen kartta vuodelta 2012.

Toivoniemi on keinotekoinen saari jokisuistossa Tuiran eteläpuolella. Tämä alun perin Oulujokeen työntyvä niemeke muuttui saareksi Merikosken voimalaitoksen Alakanavan kaivutöiden yhteydessä 1948.

Toivoniemen yleissuunnitelman teki Alvar Aalto vuosina 1943 ja 1944, kaavasuunnitelman taas Niilo Mattila vuonna 1954. Rakennukset ovat useiden eri arkkitehtien vuosina 19541958 suunnittelemia.

Domus Botnica, Oulun vanhin varsinainen opiskelija-asuntola, rakennettiin Toivoniemeen vuosina 1957–1958. Osa rakennuksen rahoituksesta kerättiin myymällä Outokumpu Oyj:n ja Otanmäki Oy:n lahjoittamia pieniä malminlohkareita, joihin oli merkitty tunnus: Kipinästä tuli syttyy, lohkareesta yliopisto. Keräyksen järjesti Oulun korkeakouluseura.

Linnansaari

Asumattoman Linnansaaren tunnusmerkkinä on Oulun linnan raunioille vuonna 1875 rakennettu entinen Oulun merikoulun tähtitorni. Se on toiminut kesäkahvilana vuodesta 1912 alkaen.

Linnansaaressa sijaitsi Oulun kaupungin huomattavin yleinen sauna, joka avattiin vuonna 1884. Vanha saunarakennus purettiin vuonna 1951, kun saari rakennettiin puistoksi.

Raatinsaari

Raatinsaari eli "Raatti" sijaitsee jokisuistossa Toivoniemen ja Pikisaaren välisellä alueella. Alueesta käytetään yleisesti nimitystä Raatti. Saari on muodostunut jokisuistoon eroosion muovaamana. Raatissa sijaitsevat Raatin urheilukeskus, uimahalli, pienvenesatama sekä Oulun NMKY:n omistama Raatin nuorisotalo.

Raatin nuorisotalon puuosa on rakennettu ravintolaksi vuonna 1874. Talon kivinen uudisosa on rakennettu vuonna 1934 Suojeluskunnan taloksi. Puuosan suunnitteli arkkitehti Wolmar Westling. Hän on suunnittelut myös Linnasaaren tähtitornin. Kivirakennuksen suunnittelija on arkkitehti O. Stenström.

Raatin saaressa on ollut myös vankileiri vuoden 1918 tapahtumissa vangituille punaisille. Leirillä oli enimmillään noin 900 vankia. Raatin vankileirin kuolleisuus oli Vaasan vankileirin jälkeen suhteellisesti toiseksi pienin koko maassa. Paikalla on kuvanveistäjä Jouko Toiviaisen veistämä muistomerkki vuodelta 1988.

Kuusisaari

Kuusisaari on tiettävästi ollut aina asumaton, mutta siellä on ollut muita rakennuksia 1700-luvulta lähtien. Saaren länsiosassa toimi 1900-luvun alkuun asti pikiruukki. Maankohoamisen vuoksi Kuusisaari on kasvanut lähelle Raatinsaarta, josta sen erottaa vain kapea Kissakoskenuoma.

Kuusisaareen avattiin tanssipaviljonki kesällä 1956. Myöhemmin tanssien järjestäminen siirtyi muualle, ja huonokuntoinen paviljonki purettiin elokuussa 2016. Vuosina 2016–2017 Kuusisaari kunnostettiin tapahtumapuistoksi.

Vuosina 19731991 saaressa järjestettiin musiikkifestivaali Kuusrock. Nykyisin Kuusisaari on tunnettu jokavuotisesta Qstock-tapahtumastaan. Raatinsaaren tavoin Kuusisaari on syntynyt eroosion muovaamana.

Lähteet

  • Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia IV. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1976. ISBN 951-9327-00-2.
  • Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia V. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1982. ISBN 951-9234-02-0.
  • Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI. Jyväskylä: Gummerus, 1995. ISBN 951-9234-48-9.

Viitteet

  1. Oulun kaupungin ikäluokkatilasto kaupunginosittain 31.12.2022 (pdf) 2022. Oulu: Oulun kaupunki. Viitattu 20.4.2023.
  2. Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2013, s. 46. Oulu: Oulun kaupunki, 2014. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 8.10.2014).
  3. Ruopsa, Jukka; Varis, Markku; Heikkinen Vesa: Asumaan vaikka väkisin. Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö 20 vuotta, s. 9. Kemijärvi: Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, 1991. ISBN 952-90-3235-8.
  4. Hautala, 1982, s. 447
  5. Hautala, 1976, s. 11
  6. Hautala, 1982, s. 459
  7. Hautala, 1976, s. 622
  8. Punavankien muistomerkki, 1988 Oulun taidemuseo – julkiset ulkoveistokset. 11/2011. Oulun taidemuseo. Viitattu 3.7.2012.
  9. Alvar Aalto osoitti Kuusisaaren kansanpuistoksi Oulun kaupunki. Viitattu 2.1.2016.
  10. Manninen, 1995, s. 417
  11. Kuusisaaren paviljonki puretaan, kerro muistosi perinteisestä tans­si­pai­kas­ta Kaleva. 8.8.2016. Viitattu 16.8.2017.
  12. Aaltonen, Riikka: Kuusisaari avattiin yleisölle – työ etenee aikataulussa Kaleva. 24.7.2017. Viitattu 16.8.2017.

Aiheesta muualla